Panostus nuoriin on panostus tulevaisuuteen

VALTUUSTOALOITE
Yli vuosi sitten koulumaailma koki suuren haasteen, kun jouduttiin pandemian vuoksi etäkouluun. Silloin asia näin laajana oli uusi ja opettajat ja oppilaat joutuivat ottamaan nopeasti käyttöön uuden oppimisym-päristön. Lainaan tähän kohtaan omien lasteni keskustelusta kommentin, kun etäkoulun jatkosta touko-kuulle tuli tieto: ”Kyllä me tästä selvitään, vaikka on ihan epistä, että me ei päästä kouluun.” Nostan hattua koko opetushenkilöstölle ja kaikille oppilaille! Vuosi on ollut rankka ja haastava.

Etäkoulu on ollut toiselle parannus, toiselle heikennys. On jouduttu ottamaan vastuu omasta oppimisesta. Toisaalta se on aiheuttanut oppimisen vaikeuksia, putoamista, kun ei ole ollut lähiopetusta. Miten perhe on tukenut etäkoululaista, siinäkin on vaihtelua. Viime keväänä oli näkyvissä jopa sitä, että esimerkiksi toisissa perheissä vanhempien alkoholin käyttö väheni, kun oli oma etäkoululainen kotona. Kannettiin vastuuta. Toisaalta toisissa perheissä vanhempien jäädessä pois töistä, alkoholin käyttö lisääntyi. Samaan aikaan koululaisilta oli estetty osallistumien koulun sosiaaliseen toimintaan. Huoli oppimisesta perheissä oli suuri. Tätä lohdutettiin koulun puolelta sillä, että se, mikä jäisi etäkoulun vuoksi väliin oppimisessa, saa-daan kiinni ja korjattua tulevan eli tämän kohta päättyvän lukuvuoden aikana.
Viime keväänä yksistään Salpakankaan koulun oppilaista 250 ei tullut enää kouluun etäkoulun päätyttyä. Iso osa näistä oli niitä, joiden huoltajat tekivät päätöksen, ettei kouluun palata enää keväällä. Mutta liian iso osa oli niitä, jotka vain jättivät menemättä kouluun. Mikä onkaan tilanne tänä keväänä, kun yläkoulut on tänään Hollolassa jälleen avattu 5 viikon suljettuna olon jälkeen?

Koulupudokkaat, vaikea tavoitettavuus poikkeusaikana, tekemättömät opintosuoritukset, runsaat pois-saolot, koulukieltäytyminen… Nämä ovat sanoja Hollolan kunnan covid-avustuksen käytön toimintasuun-nitelmasta.

Hollola sai tälle lukuvuodelle valtiolta covid-avustusta varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen poikkeusolojen aiheuttamien vaikutusten tasoittamiseksi. Näillä rahoilla on palkattu varhaiskasvatukseen erityisopettaja. Esi- ja perusopetuksen puolelle on perustettu ylimääräisiä ryhmiä ryhmäkokojen pienen-tämiseksi, palkattu 1 luokanopettaja ja 2 jalkautuvaa koulunkäyntiavustajaa, koulunuorisotyöhön on palkattu 1 henkilö, myös digitaaliseen erityisopetuksen tukemiseen on panostettu.

Viime syksynä julkaistussa Hollolan kunnan laajassa hyvinvointikertomuksessa vuosilta 2017-2020 tulee lasten ja varhaisnuorten kohdalla esille monia hyviä asioita mm. tupakkatuotteiden käytön väheneminen. Mutta sieltä tulee esille myös se, että lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut, yli 10 %:lla 8.-9. luok-kalaisista ei ole yhtään läheistä ystävää, Päijät-Hämeen kunnista Hollolassa on toiseksi eniten niitä koulu-laisia, jotka eivät koe olevansa tärkeä osa koulu- ja luokkayhteisöä!!!

Opettajien 1. tehtävä on opettaa, toteuttaa opetussuunnitelmaa. Valitettavasti opettajilla on liian monta muuta tehtävää, joita heidän pitää myös tehdä opettamisen ohella. Koulunkäyntiavustajat ovat tärkeänä lisänä opetustyössä. Opojen työmäärää on lisännyt entisestään 2. asteen pakollisuus.

Kuka ottaa kopin niistä oppilaista, jotka tarvitsevat tukea mieltä askarruttavissa kysymyksissä, ryhmäyty-misestä, koulun toimintaan mukaan pääsemisestä, ammatinvalinnan pohdinnasta, luo matalan kynnyksen suhteen kasvun tukemiseen, auttaa selviytymään murrosiän haasteista?
Hollolassa koulunuorisotyöllä on suuri rooli koulujen arjen pyörityksessä. Se lisää kouluviihtyvyyttä monin tavoin. Siihen on Hollolassa myös panostettu ja luotu uudenlaisia toimintamalleja. Koulunuorisotyöntekijä on mm. kouluttanut ja ohjannut vanhempia koululaisia ”vertaisohjaajia” vetämään nuoremmille välitunti-toimintaa. On järjestetty ryhmäytymisiä. Kompassi-tunnit ovat olleet tärkeässä roolissa. Kouluilla työ ei tekemällä lopu.

Koulunuorisotyöntekijä on mahdollista kohdata vapaaehtoisesti oppituntien ulkopuolella luokkahuoneis-sa, käytävillä, ruokalassa, välitunneilla. Ja monesti he ovatkin niitä, joilla on aikaa kohtaamiselle ja keskus-telulle. Toiminta perustuu luottamuksen luomiseen, tutustumiseen puolin ja toisin, vapaaehtoisuuteen. Näihin kohtaamisiin pitää olla mahdollisuus.

Koulukiusaaminen on puhuttanut valtakunnallisestikin tämän lukuvuoden aikana kovasti. Kiusaaminen on ollut niin raakaa sekä henkisesti että fyysisesti, että aikuisten maailmassa se olisi pahoinpitelyä. Koulunuo-risotyöntekijän läsnäolo ja tutuksi tuleminen auttaa tilanteisiin puuttumisen ja ennaltaehkäisyn. Ryhmäy-tymisen ja ryhmädynamiikan haasteet tunnistetaan helpommin, kun ollaan mukana turvallisena aikuise-na.

Koulunuorisotyö on monelle sanana tuttu, mutta kuinka moni tietää, mitä kaikkea se pitää sisällään?
Tilanne ei ole helpottanut viime keväästä. Olen keskustellut huolestani Hollolan vs. hyvinvointijohtajan ja vapaa-aikapäällikön kanssa sekä muiden oppilaitosten opettajien, kuraattorin, nuoriso-ohjaajan, etsivän nuorisotyöntekijän ja myös yläkouluikäisten kanssa. Kysyin, mikä on se tuki, jota koulumaailma tarvitsee koululaisille. Vastaus lähes kaikilta oli ”KOULUNUORISOTYÖHÖN TULEE PANOSTAA. ”

Edellä mainittujen työtehtävien lisäksi JOPO-luokka tarvitsee lisää koulunuorisotyöntekijää. Kahden ison koulun nivelvaiheessa olevat kolmas-, viides- ja seitsemäsluokkalaiset tarvitsevat lisää koulunuorisotyön-tekijää. 2. asteelle siirtyvä nuori saattaen vaihdetaan peruskoulusta. Tähän tarvitaan koulunuorisotyönte-kijää. Hollolassa koulunuorisotyö on ohutta. Tällä hetkellä koulunuorisotyöntekijöillä on työkalenteri täyn-nä ja covid-rahoituksen loputtua koulunuorisotyöresurssi pienenee entisestään.

Laitoin Googleen hakusanaksi ”syrjäytyneen nuoren hinta”. Riippuen lähteestä hintahaitari oli 370 000- 1,2 miljoonaa euroa. Yhden koulunuorisotyöntekijän vuosittainen kulu kunnalle on n. 37 000e, eli 10% syrjäy-tyneen nuoren minimihinnasta ja n. 3% tuosta suuremmasta hinnasta.

Panostus nuoriin, on panostus tulevaisuuteen. Valtuustoaloitteeni on:
”Hollola arvostaa ja näkee koulunuorisotyön tärkeyden ja päättää palkata vakituiseen työsuhteeseen kaksi henkilöä lisää, jotka toimisivat koulunuorisotyöntekijöinä ensisijaisesti Heinsuon ja Salpakankaan kouluilla.”

Hollola 12.4.21
Pia Salo (PS)