Katse kiinnittyy liikaa keskittämiseen

Hollola on laaja alue, joka koostuu eri kokoisista ja tyyppisistä kylistä. Kunnan päätöksenteossa on huomattu sen osittain unohtuvan ja kiinnittyvän liikaa kuntakeskuksen ja sen palveluiden kehittämiseen. Kyliin ei ole panostettu tarpeeksi suurella intensiteetillä. Myös valtakunnan politiikasta voi huomata, miten palveluja yritetään jatkuvalla syötöllä väkisin keskittää. Tähän myös maakuntauudistus ja SOTE-uudistus pyrkivät. Mielestäni tämä ei ole aina se oikea suunta, koska kaikki Suomen noin 300 kuntaa eroavat paljon toisistaan monellakin eri tapaa.

Keskittämisen negatiivisia vaikutuksia voidaan huomata päivittäin. Kyläkouluja lakkautetaan ja rakennetaan yhä isompia laitoksia, joihin lapset kärrätään pitkän matkan päästä taksikyydein. Hammaslääkäri ja terveyspalvelut ruuhkautuvat. Palvelujen keskittyessä jonot kasvavat. Osa muistaa ajan, kun lääkäriin saattoi saada ajan jopa saman päivän aikana. Nyt terveyspalveluja jonotetaan päiviä tai jopa kuukausitolkulla. Resurssit ja tehtävät eivät ole tasapainossa.

Paikalliset alueet näivettyvät keskittämisen myötä ja pyrkivät vain asuttamaan ihmisiä. Vaarana on se, että tulot karkaavat naapurille. Ennen oli esimerkiksi kyläkauppoja, jossa pääsi hoitamaan päivittäiset kauppa-asia helposti ilman, että tarvitsi lähteä välttämättä isolle kirkolle. Nyt moni lähtee Lahden puolelle isoon kauppakeskukseen tekemään kaikki ostoksensa, koska alueellinen tarjonta ei ole kunnossa siellä, missä ihmiset asuvat. Sama näkyy myös muiden palvelujen ja yritysten sijoittumisessa. Yritykset hakeutuvat kauppajättiläisten viereen, koska asiakkaat liikkuvat näissä. Verotulot valuvat muualle kuin Hollolaan.

Jos kunta on pinta-alaltaan suuri, kuten Hollola on, tulisi asiaa tarkastella enemmän kyläkohtaisesti ja kehittää sen mukaan. Emme voi ajatella esimerkiksi järjestävämme julkisen liikenteen verkostoa kaikkialle. Olemme laaja-alainen kunta emme kaupunkikeskittymä. Täällä emme tarvitse pikayhteyttä Miekkiöstä Vaaniaan. Tarvitsemme omaa kulkuvälinettä pitkiin siirtymiin ja tämän takia meidän tulee taata tiestön hyvä kunto liikkumiselle. Tämä on kunnan perustehtävä.

Alueellisen kehittämisen perimmäinen tarkoitus on tukea yrittäjyyttä ja tuottavaa toimintaa. Sen tarkoitus on myös lisätä viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tarvitsemme vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja yritysten sekä kuntalaisten mukaan tuloa alueiden kehittämisen keskusteluun ja päätöksen tekoon.

Kyläyhteisöjen toimintaa tulisi erityisesti tukea. Esimerkiksi Nostava/Hakosilta on hyvä esimerkki hyvästä kyläyhteisöstä, jossa kylän omalla väellä riittää ideoita ja tarmoa kehittää aluetta jopa vapaaehtoistoiminnalla. Tällaista voimavaraa tulee osata hyödyntää Hollolan kunnan päätöksenteossa ja rahoittaa yhteisöjä jatkossakin. Tämä luo alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa sekä tekee niistä haluttuja paikkoja asua ja yrittää.

Alla vielä muistin virkistykseksi joitakin Hollolan kyliä, joilla kaikilla on omat asukkaansa. Onko palvelujen saatavuus turvattu alueellisesti vai halutaanko ne keskittää kaikki lopulta yhteen paikkaan? Etola, Hakosilta, Hangasmäki, Hatsina, Heinlammi, Heinäsuo, Hersala, Huljala, Hyrkkälä, Hyväneula, Kirkonkylä Hämeenkoski, Käikälä-Kurjala, Herrala, Järventausta, Kastari, Kirkonkylä Hollola, Kukkila, Kukonkoivu, Kalliola, Kutajoki, Korpikylä-Vaaviala, Laitiala, Lahdenpohja, Luhdantausta, Maavehmaa, Messilä, Miehola, Miekkiö, Nostava, Paimela, Padonmaa, Pinnola, Porvola, Putula, Pyhäniemi, Rajaharju, Sairakkala, Salpakangas, Savistenpää, Taavelinkulma, Tenhelä, Tennilä-Voistio, Tervamäki, Tikkakallio, Toivola, Uskila, Uusi-Pätilä, Vaania ja Vihattu.

Pidetään koko Hollola asuinkelpoisena!

Ville Mikkola
Perussuomalaiset
Kuntavaaliehdokas Hollolasta numerolla 130