KUNNAN TOIMINNAN PARANTAMINEN MIEKKIÖSSÄ

Aloitteessa käsittelen sitä, että kunnalla tulisi olla näkyvämpi rooli myös niiden kylien osalta, joista on kyläkoulu lopetettu. Kun kylältä lopetetaan ns. kyläkoulu, tämä ei tarkoita sitä, että kylältä loppuu elämä. Elämä jatkuu, vaikka usein kuuluu, että kylä kuolee ja sinne ei jää mitään. Otan esiin Miekkiön kylän, josta esim. kyläkoulu lopetettiin 2017. Tämä tarkoitti sitä, että koulun lopettamisen myötä kunta lopetti myös kaiken toiminnan, joka liittyi koulun toiminnan ylläpitämiseen, mutta joka samalla palveli myös suurta joukkoa kyläläisiä harrastustoiminnassa. Tämä aiheutti sen, että Miekkiö on kuin se ”ruma ankanpoikanen tässä Hollolana kunnan ankkalammessa, joita muut hyljeksii”, kuitenkin kunta kerää verot, mutta ei sijoita mitään. Mielestäni kunta ei voi toimia siten, että se luopuu kaikesta muusta, paitsi verojen keräämisestä.

Nostan tässä esiin esim. lähikentän tärkeyden paikallisille asukkaille, kuten lapsille ja muille liikunnan ja yhdessäolon tärkeydestä tiedostaville. Lähikenttä luo mahdollisuuden liikunnan harrastamiseen esim. pitkien koulupäivien jälkeen. Asukkaita, jota tämä Miekkiön lähikenttä palvelee, asuvat noin 5 km säteellä ( n. 500 taloutta). Mikäli kenttää ei pidettäisi kunnossa olisi lähimmälle kunnan urheilukentälle matkaa pisimmillään noin 20 km. Mielestäni tämän pituisia matkoja ei kenenkään kuulu kulkea sen takia, että voisi harrastaa liikuntaa esimerkiksi talvisin luistella tai pelata jääpelejä. Tämän entisen kyläkoulun yhteydessä on urheilukenttä, johon on talvisin tehty jää, jota niin lapset, kuin aikuisetkin käyttävät. Kenttä ja sen ylläpito on tehty koulun lopettamisen jälkeen vuosittain talkootyönä eli vuodesta 2018 alkaen. Sama koskee myös kenttään kesäisin tehtyjä kunnossapitotoimenpiteitä. Nyt kuitenkin on tullut esiin se, että myös talkootyölle tulee ”rajat vastaan”. Kaikki kustannukset jotka kenttään kohdistuu katetaan sen mukaan, ”mitä kyläyhdistyksen kahvikassa kestää”. Kentän kunnossapitämiseksi tultaisiin edelleen tekemään myös vapaaehtoisin tehtävää talkootyötä. Miekkiön kylän ollessa myös osa Hollolan kuntaa, tulisi kunnan rooli oltava suurempi lähialueiden harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ylläpitämiseksi, myös taloudellisesti.

Kunta huolehtii kenttien ja muiden liikuntapalveluiden ylläpitämisestä niillä alueilla, joissa kyläkoulut sijaitsee ja samalla kunta huolehtii myös näiden lähikylin asukkaiden tietyistä liikuntatarpeista. Nykyisin tämä tasapuolisuuteen verrattava asia ei toteudu niiden asukkaiden kohdalla, joiden kyläkoulut on lopetettu.

Kunta on sijoittamassa muutaman vuoden sisällä kuntakeskukseen useita kymmeniä milj.€. Saman aikaisesti kunta käyttää myös useita satojatuhansia euroja liikuntapaikkojen ylläpitämiseen niillä alueilla, joissa sijaitsee kyläkouluja, rakennetaan uusia harrastus mahdollisuuksia ym. Mutta esim. Miekkiön nimeä ei esiinny missään listoilla. Tämä on kunnan osalta väärää ja epäreilua toimintaa, näitä asukkaita ja kotitalouksia kohtaan, joiden toimesta kunta on joskus tullut siihen päätökseen, että esim. kyläkoulu on lopetettu. Totean vielä, ettei kylä kuole, vaikka se kyläkoulu on lopetettu ja myös näiden alueiden tulee voida luottaa siihen, että kunta tukee myös heidän harrastu ja liikunta mahdollisuuksia.

Mikäli kunta vetoaa siihen, että kyseinen maa-alue on yksityinen, voidaan maa-alue vuokrata kunnalle esim. 1 €/vuosi. Maa-alueesta voidaan sen verran todeta, että kyseinen maa-alue tuli kyläkoulun oston myötä Miekkiön kyläyhdistyksen omistukseen, kun koulu haluttiin pelastaa tärkeänä osana Miekkiön historiaa omaksi. Näin jälkiviisaana ja muille opittavaksi, että liikuntakentät tulisi jättää kaupan ulkopuolelle, jotta kylän tarpeita ja toimintaa ei voitaisi kunnan toimesta ajaa alas, vaan alueelle jäisi jotain, jotta harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia jäisi myös kunnan puolesta.

Esitän, että kunta varaa myös mahdollisuuden antaa taloudellista tukea näille liikunta- ja harrastuspaikoille, joiden kohtaloksi on tullut edellä mainitut asiat.

Kari Aaltonen