”Kouluterveyskysely paljasti lasten ja nuorten tyhjät lautaset”

Tämä on ESS artikkelin otsikko viime torstailta, jossa käsiteltiin viime keväänä THL:n tekemää kouluterveyskyselyä. Hollolan hyvinvointiraporttia 2022 tutkiessani sieltä nousee monta positiivista asiaa, mikä tekee Hollolasta halutun ja erinomaisen paikan asua ja elää. Siellä tosin on myös kohtia, joihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota, jotta hyvinvoivien Hollolan asukkaiden määrä lisääntyisi.

Raportissa mainitaan HYTE-kerroin, joka on kannustin ja tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Eli karkeasti sanottuna, mitä suurempi HYTE-kerroin, sitä enemmän rahaa tulee. Yhtenä HYTE-indikaattorina meille valtuutetuille esiteltiin kouluruokailu, jossa pisteitä saa siitä, että kouluissa noudatetaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailun suositusta koululounaan ja välipalojen järjestämisestä. Indikaattorina siis kouluruokailu, joka saattaa olla päivän ainoa lämmin ja/tai terveellinen ateria lapselle.

Hollolan 9-luokkalaisten vaikuttamispäivä pidettiin viime maaliskuussa. Tämä vuosittain järjestettävä vaikuttamispäivä on osa nuorisotyön ja perusopetuksen yhteistyötä, jonka tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten osallisuutta kunnallisessa päätöksenteossa. Salpakankaan koulun 9-luokkalaiset nostivat kahdeltakin luokalta toiveen, että joka päivä olisi tarjolla myös lihavaihtoehto.

9B: ”Ei kasvisruokapäiviä kouluihin. Ehdotamme, että kouluissa ei olisi päiviä, jolloin tarjolla on pelkästään kasvisruokavaihtoehtoja. Mielestämme ruokavalintojen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. Tarjolla tulisi joka päivä olla sekä liharuokia että kasvisvaihtoehtoja”

Vastaus: ”Joka päivä vapaasti otettavaksi vaihtoehdoksi kasvisruoka nostettiin listoille syksyllä 2017 ja kerran viikossa tarjottava kasvispainotteinen ateria päivän ainoana vaihtoehtona otettiin käyttöön syksyllä 2022. Suomen ilmastopaneeli suosittelee kasvisruokapäivää kaksi kertaa viikossa”

9D: ”Lisää määrärahaa ja panostusta kouluruokailuun. Kouluruuan laatua pitäisi mielestämme parantaa. Ruokaan pitäisi saada enemmän proteiineja, ruokalistaan enemmän lihavaihtoehtoja, hyviä ja terveellisiä ruokia, kuten kanaa ja riisiä. Mielestämme koulussa tulisi olla kasvisruokapäivinä tarjolla myös lihavaihtoehtoja niille, jotka eivät halua syödä kasvisruokaa. Koemme, että kasvisruuasta ei saa kaikkia elimistölle tarpeellisia ravintoaineita ja proteiineja.”

Vastaus: ”Kouluruokailussa noudatetaan kouluruokasuosituksia. Uusi kouluruokaohjelma ja uudet suositukset on julkaistu keväällä 2023. Lihan määrää tulisi pienentää entisestään ja ravitsevien kasvisten ja kasvisproteiinien määrää tulisi lisätä. Jotta ateria kattaa päivän energiatarpeen, tulee syödä kaikki aterian osat, johon kuuluvat pääruoka, salaatti tai tuorepalat, juoma, leipä ja kasvislevite.”

Vastaukset nuorille siis oli, että ei lisätä, näillä mennään, ilmastopaneeli määrää. Huomiona tässä, että nämä nuorten toiveet tulivat vain puolen vuoden ”kasviruoka ainoana ruokana” aloituksen jälkeen. Pidemmät vastaukset löytyy mm. molempien valiokuntien kokouspöytäkirjojen liitteistä.

Kouluruoka on terveellistä, mikäli se syödään.

Jos koululainen jättää ruokailun väliin sen vuoksi, ettei lihavaihtoehtoa ole tarjolla, ei kouluruoan terveellisyysvaikutus toteudu. Samalla jää kouluruokailun osuus myös ruokakasvatuksesta väliin. Lapset ja nuoret haluavat syödä lihaa ja valita sitä lautaselleen, saada vatsan koulupäivänä täyteen. Kun sitten samaan aikaan toitotetaan liharuoan pilaavan ilmaston ja kasvisruoan olevan sen pelastaja, lisääntyy herkässä elämän kasvuvaiheessa olevan koululaisen pahoinvointi ja ahdistus entisestään. THL:n kyselyn mukaan 8. ja 9. luokan tytöistä lähes 37 prosentilla on riski syömishäiriölle. Keittiöhenkilökunta pyrkii vähentämään hävikkiruokamäärää seuraamalla ja laskemalla tarkkaan ruoan menekkiä. Kun koululainen äänestää jaloillaan ja hakee marketista jotain syötävää, energiajuomaa tmv., menee kouluruokaa sinä päivänä vähemmän ja hävikkiä seuraamalla keittiö valmistaa myös ruokaa jatkossa vähemmän, niin säästöähän siinä toki kunnalle syntyy.

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta keskusteli viime kokouksessaan kouluruoan tärkeydestä ja päätti yksimielisesti, kuunnellen nuorten toiveita, täydentää vastauksia 9-luokkalaisille seuraavasti:

”lisätään jokaiseen koulupäivään kasvisruokapäivänä lounaalle myös lihavaihtoehto 2. lounaaksi”.

”Kouluruokailu saattaa olla oppilaan ainoa lämminruoka päivässä ja se ei saa jäädä väliin sen vuoksi, ettei koulussa ole päivittäin tarjolla lihavaihtoehtoa.”

Nyt nähtäväksi jää, kuinka hyvin koululaisten toiveita kuunnellaan ja toteutetaan ja mikä merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille on vaikuttamispäivällä, jonka tarkoituksena on, toistan: tukea lasten ja nuorten osallisuutta kunnallisessa päätöksenteossa. Kaikki olemme varmastikin sitä mieltä, että kouluruoka tulee valmistaa syötäväksi jokaisena koulupäivänä eikä vain HYTE-kertoimia nostaakseen.

THL:n kouluterveyskyselyn kehittämispäällikkö Jenni Heleniuksen sanoja lainatakseni:

”Terveellinen ravinto ja säännöllinen ruokarytmi edistävät koulussa jaksamista ja hyvinvointia”.

Toivottavasti seuraavassa Hollolan hyvinvointiraportissa, jossa koululaisille suunnattujen kyselyjen vastaukset ovat, näemme myös HYTE-kertoimilla, että hyvinvointi on lisääntynyt.

Pia Salo

Kunnanvaltuutettu

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja