Kansankynttilät

Osallistuin OAJ:n alueyhdistysten järjestämään oppivelvollisuusseminaariin 25.2., jossa oli asiantuntijaedustajat OAJ:stä, Kuntaliitosta ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Aiheena oli ensi syksynä voimaan tuleva laajennettu oppivelvollisuus. Seminaarin anti oli hyvä. Kiitän, että sain kutsuttuna osallistua näin kuntapäättäjän roolissa.

Olen toiminut itsekin ammatillisessa koulutuksessa seitsemän vuotta opettajana ja ryhmänohjaajana. Olen nähnyt, mitä se oli jo ennen suuria säästötoimenpiteitä, ennen laajaa koulutusalojen lakkauttamista ja opettajien irtisanomista. Viime talvena ennen koronaa kiersin kuntapäättäjän roolissa kaikki Hollolan koulut (pl. Kankaan koulu) ja 3 päiväkotia, nähdäkseni, mitä koulun arki Hollolassa on. Sain kuvan, että kouluilla on hyvä meininki ja pöhinä.

Ja nyt seminaarin esitysten, kysymysten ja kommenttien myötä jäin oikeastaan haukkomaan henkeäni tästä nykytilanteesta. Samaan aikaan, kun opetushenkilöstö taistelee koronaa vastaan, joutuvat he kantamaan huolta oppilaiden opiskelujen etenemisestä tai keskeytymisestä, poissaoloista, oppituntien järjestämisestä, kokeiden arvioimisesta, yhteydenpidosta vanhempiin, uudistuneista opetussuunnitelmista ja ammatillisista tutkinnoista, yksilöllisen oppimispolun toteuttamisesta, luokan työrauhasta, joustavasta hausta, oppilaan ohjaamisesta jatko-opintoihin, oppivelvollisuuden pitenemiseen liittyvistä kysymyksistä ja keskeneräisyydestä, lastensuojelusta, etäopetukseen siirtyminen ja valmistelu hetkessä… Niin, ja opettamisesta. Lista on aivan mieletön. Ja silti, nämä ammattilaiset jaksavat jatkaa. Päivät ovat pitkiä. Vastuu on valtava. Kysymys vain kuuluu, että kuinka kauan he jaksavat? Palkankorotus ei tuo ratkaisua tähän, se ei vähennä työmäärää.

Seminaarissa esitettiin huoli siitä, että oppivelvollisuuden pidentäminen on otettu keskeneräisenä käyttöön. Kuntaliitto oli antanut lausunnon 01/2020, jonka mukaan valmistelutyöt ja siirtymät tarvitsevat pidemmän ajan ja uudistus olisi pitänyt ottaa käyttöön vasta 2022. Opetushenkilöstöä on irtisanottu, ryhmäkokoja on suurennettu. Jo nyt on se tilanne, että yksi ammatillinen opettaja vastaa neljästä ryhmästä ja samalla sijaistaa o.t.o. kollegaa. Ensi syksynä opiskelijamäärät lisääntyvät, mutta lisääntyykö opettajien määrä?

Valtio on luvannut kustantaa kaikki oppivelvollisuuden pidentämisen ylimääräiset kulut 100%. Seminaarissa esitettiin aiheellisesti huolta myös siitä, että koulutuksen todelliset kustannukset, on aliarvioitu. Kuntien rahoitusosuus valtion kassaan on asukasmäärän mukaan arvio 268€/asukas, josta kustannetaan koko Suomen 2. asteen koulutus. Samaan aikaan väestö vähenee ja vanhenee, verotulot pienenevät, valtionosuusrahoitus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen pienenevät. Kuntien on alettava sopeuttamaan talouttaan. Tässä kohtaa tulee miettiä, mistä sopeutetaan?

Mitä tapahtuu, jos meidän kansankynttilät palavat loppuun?

Pia Salo
Hollolan kunnanvaltuutettu (ps)
Hyvinvointivaliokunnan varapj.
Kuntavaaliehdokas