Kirjoitettu 5.5.2021

Poliittista teatteria pahimmillaan

Korona vaikuttaa hellittäneen otettaan Suomessa, ja yhteiskunta valmistautuu palaa-maan kohti normaalia. Kesäteatterikauden avautumista odottavat pandemia-ajan riuduttamat kulttuurinnälkäisimmät politiikan seuraajat saivat tyydytettyä draamanhimoaan yli viikon mittaiseksi venyneellä puoliväliriiheksi kutsutulla hallituspuolueiden budjettineuvottelulla, joka oli enemmän näytelmää kuin vakavasti otettava hallituskriisi.

Kuka aidosti kuvitteli, että kannatusalhossa matava keskusta olisi ollut valmis jättämään vuosituhannen huonoimmalla eduskuntavaalituloksellaan lunastamansa paikan hallituksessa?

Jos puoliväliriihi oli huono näytelmä, niin sen tulokset ovat suoranainen tragedia. Holtiton menokehyksen ylitys jatkuu lähes miljardilla vuonna 2022 ja puolen miljardin euron edestä vuonna 2023, aivan kuin huolta huomisesta ei olisi.

Tukipaketti turvetuottajille on budjetin harvoja valopilkkuja, mutta tälläkin kolikolla on kääntöpuoli. Vihreät asettivat hallitussovun ehdoksi sen, että turpeen päästöjen alentamisen hidastuessa vastaavat päästövähennykset tulee löytää joltain muilta sektoreilta.

Tämä yltiökunnianhimoinen ilmastohumppa tullee tarkoittamaan jo valmiiksi tyyriin liikkumisen ja asumisen kallistumista, mikä ei ainakaan tule helpottamaan työvoiman siirtymistä työn perässä.

Suomen julkinen talous on heikennyt koronakurimuksessa vähemmän, kuin oli ennakolta pelätty. Elvytystä on toki tehty, mikä on tarkoittanut velan kasvua, mutta valtiontalouden alijäämä jäi kaikkien positiiviseksi yllätykseksi velan kasvua pienemmäksi.

Marinin hallitus aikoo kuitenkin kääntää positiivisen vireen syöksykierteeksi tiukentamalla kuristusotettaan veronmaksajien kaulalla. 150 miljoonan euron veronkiristykset tulevat onnettomaan aikaan juuri, kun talouden rattaat olisi tarkoitus saada taas rullaamaan pandemian jälkeen.
Puoliväliriihen kitkerää kalkkia varjostaa lisäksi tuleva päätös EU:n elvytyspakettiin osallistumisesta, josta Suomi on maksamassa 6,6 miljardia euroa ja saamassa 2,7 miljardia euroa.

Hölmöläisten taloudenhoitoa, jolla rahoitetaan nettosaajamaita, muun muassa Espanjaa kokeilemaan nelipäiväistä työviikkoa, Italiaa maksamaan lapsilisiä aina 21 ikävuoteen saakka sekä Unkaria vapauttamaan alle 25-vuotiaat tuloverosta.

Perustuslakivaliokunta päätyi täpärällä 9–8 äänestystuloksella oikeaan päätöksen, että EU-pakettiin osallistuminen vaatii kaksi kolmasosaa eduskunnan äänistä. Kokoomus vie kuitenkin toivoa paketin kaatamisesta ryhmäpäätöksellään äänestää tyhjää.

Tukipaketti turvetuottajille on budjetin harvoja valopilkkuja, mutta tälläkin kolikolla on kääntö puoli. Poliittista teatteria pahimmillaan

Toivottavasti keskustan ja kokoomuksen riveistä vielä löytyy selkärankaisia edustajia pelastamaan Suomen syvenevältä velkaunionilta.

Puoliväliriihi tarjoili vapunaikaan karnevaalia kylliksi, ja kuntavaalit ovat jo aivan nurkan takana. Politiikan keväästä ei vauhtia puutu – toivon hyvää kevättä myös lukijoille.

Jari Ronkainen
Kansanedustaja

Kirjoitettu 5.5.2021

Maakunnassa ei ole tilaa kierrätyspuistolle

Lahti ja samalla koko maakunta on valokeilassa Euroopan ympäristöpääkaupunki -statuksen vuoksi. Teemavuosi sai asiaan kuuluvan lähtölaukauksen, kun maakuntavaltuusto esitti vaihemaakuntakaavassa uuden jätteidenkäsittelyalueen perustamista Hollolaan.

Jätteidenkäsittelyalueen pitäisi pystyä vastaamaan maakunnan jäteliikenteen tarpeisiin. Tilanne alkaa olla kriittinen, sillä nykyisiltä jätteidenkäsittelyalueilta on loppumassa tila. Jätteidenkäsittelyn kanssa kipuillaan paikallisesti, kun samaan aikaan maakuntaa mainostetaan ympäristöratkaisujen osalta eurooppalaisena edelläkävijänä.

Maakuntavaltuuston päätöksen jälkeen vastuu jätteidenkäsittelyalueen etenemisestä on siirtynyt hollolalaisille. Maakuntatasolla julkista keskustelua aiheesta on käyty valitettavan niukasti. Valmisteluprosessin aikana kuntatason kannanottoja on saanut lukea toimielinten pöytäkirjoista, joista on selvinnyt, että jätteidenkäsittelyyn oman kunnan alueella ei juuri löydy mielenkiintoa. Jätteidenkäsittelyaluetta sekä mahdollisesti syntyviä työpaikkoja on tarjottu jopa naapurikuntiin. Asiakirjoja ja uutisia lukiessa jää helposti vaikutelma, että muualla maakunnassa vallitsee tyytyväisyys, kun jätteidenkäsittelyalue ei tule omalle takapihalle. Paikallisen päätöksenteon haasteet korostuvat kokonaisuuksissa, jossa pohditaan myös maakunnan hyötyjä. Maakunnan etuja voi olla vaikea hahmottaa. On kuitenkin pystyttävä arvioimaan päätöksen vaikutuksia niin paikallisesti kuin maakunnallisesti.

Myös Hollolan valtuusto unohti maakunnan tavoitteet käsitellessään kunnan strategista yleiskaavaa. Seudullisen jätteidenkäsittelyn selvitysalueelle olisikin haluttu kartoittaa mahdollisuutta sijoittaa myös muuta elinkeinotoimintaa. Alueen valjastaminen muuhun elinkeinotoimintaan kuulostaa erikoiselta, koska alue on tällä hetkellä luontoaluetta ja täysin yksityisen omistuksessa. Ehdotus kuitenkin kertoo, kuinka vaikeaa keskustelu on pelkästä jätteidenkäsittelyalueesta. Puheenvuorot ohjautuvat herkästi työpaikkoihin ja korkean teknologian yritystoimintaan. Keskustelu jätteiden käsittelyn aiheuttamista ongelmista jää taka-alalle. Osa päättäjistä ei halua edes puhua jäteistä, vaan ainoastaan luoda mielikuvaa kierrätyspuistosta. Selvää on se, että kuntaan halutaan työpaikkoja. Toistaiseksi epäselväksi kuitenkin jäi, mitä mieltä Hollolan nykyinen valtuusto on jätteidenkäsittelyn selvitysalueesta Salpakankaan vaikutusalueella. Nykyinen valtuusto vahvistaa strategisen yleiskaavan ja vasta tulevat valtuustot tekevät lopullisen päätöksen, tuleeko Hollolaan kierrätyspuistoa vai jatkuuko suunnittelu jossakin muualla.

Oma näkemykseni on, että Hollolan kehätien alue aiheuttaa sijainniltaan jätteiden käsittelylle liikaa haasteita, eivätkä seudullisen kierrätyspuiston tavoitteet tällä sijainnilla täyty. Alue vaatii jo ennen selvitystyön alkamista strategiseen yleiskaavaan kirjauksia, jotka rajoittavat kierrätyspuiston muodostumista. Alueelle haluttaisiin teollisuushalleissa tapahtuvaa toimintaa, eikä sinne haluta loppusijoittaa vaarallisia jätteitä eikä merkittäviä määriä maamassoja. Strategiseen yleiskaavaan lisättävät termit ovat epämääräisiä, mutta tulisivat rajoittamaan alueen toimintaa. Vaaralliset jätteet tultaisiin loppusijoittamaan jatkossakin maakunnan ulkopuolelle. Vielä jää epäselväksi, mitä suurille maamassoille tapahtuu. Alkuperäisessä suunnitelmassa näiden kierrättäminen ja käsittely kattaisi valtaosan kierrätyspuiston jätteiden kokonaismäärästä.

Seudullisen jätteidenkäsittelyalueen sijoittamista Hollolaan tullaan selvittämään, koska maakunnan vaihtoehdot ovat vähissä. Kehätien vaihtoehto olisi toteutuessaan alueista kallein, ja Salpakankaan sijainti tekisi alueen toiminnasta haastavaa. Kun selvityksestä saadaan tuloksia, niin niihin on reagoitava. On myös uskallettava hylätä kehätien alueen hanke, jos seudulliset tarpeet huomioivaa jätteidenkäsittelyaluetta ei ole mahdollista toteuttaa.

Maakuntavaltuutettu
Kunnanvaltuutettu
Kuntavaaliehdokas (PS)
Aki Markkola
Hollola

Kirjoitettu 13.4.2021

Puolustusvoimien koronatautitilanteesta

TIEDOTE 13.4.2021

Kansanedustaja Jari Ronkainen (ps) Puolustusvoimien koronatautitilanteesta: ”Hallituksen pitäisi reagoida heti”

Eri varuskunnista on tullut kiihtyvällä tahdilla tietoja joukkoaltistumisista ja -sairastumisista. Ylen eilisen uutisen mukaan Kainuun prikaatin koronaryppään hoidosta on tehty jopa tutkintapyyntö poliisille. Perussuomalainen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen vaatii hallitusta tarttumaan asiaan kiireellä.

– Koronaepidemia on päässyt pahenemaan varuskunnissa. Varusmiehet ovat valtion leivissä ja heidän turvallisuutensa palveluksessa tulisi ensisijaisesti varmistaa. Hallituksen pitäisi reagoida tilanteeseen heti, Ronkainen perustelee.

Ronkainen esitti kuukausi sitten Puolustusvoimien ottamista rokotusten kärkilinjaan. Sittemmin hallitus on päättänyt n. 34 000 rokoteannoksen luovuttamisesta koronasta pahiten kärsiville EU-maille.

– Varusmiehiä on noin 22 000 ja Puolustusvoimien henkilökuntaa noin 12 000. Hallitus luopui juuri siitä määrästä rokotteita, jolla koko palveleva väki olisi saatu rokotettua. Periaatteen pitäisi olla se, että ensin rokotteet kotimaahan ja sitten vasta muille, jos jää, Ronkainen kertoo.

Perussuomalaiset ovat esittäneet rokotusjärjestyksen muuttamista ammatin tai tehtävän perusteella. Esimerkiksi hallitusvaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra (ps) esitti viime viikolla, että kenttätyössä olevat poliisit pitäisi pystyä rokottamaan heti.

– Riskiryhmien ja hoitohenkilökunnan jälkeen rokote tulisi mahdollistaa yhteiskunnan turvallisuudesta vastaavalle henkilöstölle. Poliisin ja Puolustusvoimien lisäksi esimerkiksi pelastusala ja rajaviranomaiset tulisi saada nopeutetusti rokotusten piiriin, Ronkainen sanoo.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Jari Ronkainen, p: 09 432 3141, jari.ronkainen@nulleduskunta.fi

Kirjoitettu 24.3.2021

Mikä määritellään kiusaamiseksi ja mikä pahoinpitelyksi?

”Koskelassa tapahtuneen henkirikoksen 16-vuotias uhri joutui kiusatuksi koko peruskoulun ajan. Yläkoulussa kiusaaminen paheni… Kiusaamista, joka oli nimittelyä, haukkumista ja härnäämistä sekä tönimistä. Haukkuja tuli silmälaseista ja ulkonäöstä, kaikesta mahdollisesta.” (IS 29.1.21)

”Pojat olivat tarttuneet tyttöön kiinni ja kaataneet hänet. Toinen pojista oli lyönyt tyttöä kasvoihin ja sylkenyt hänen päälleen. Tytöltä oli lohjennut hammas.” (Kivimaan koulu, ESS 18.3.21)

”15-vuotias kuristi 13-vuotiaita hirttosilmukalla ja kyynärotteella… Toista poikaa hän oli kuristanut kurkusta, nostanut kaulasta kiinni pitäen seinälle ja työntänyt pään wc-pönttöön… Väkivallan käyttö oli ollut jatkuvaa, toisen pojan kohdalla lähes päivittäistä.” (Koulu Päijät-Hämeessä, ESS 17.3.21)

Edellä olevat lainaukset ovat eri medialähteistä. Yhtä näistä koulun rehtori kommentoi, että ”kaikissa kouluissa on koulukiusaamista”. Toisessa uhrin vanhemmalle oli esitetty toivomus, ettei rikosilmoitusta tehtäisi. Miksi suhtautuminen on tämä? Kyseisissä tapauksissa kaikki tekijät ovat olleet alaikäisiä. Kiusaamisympäristönä on ollut myös koulu. Nämä tapahtumat eivät ole kiusaamista. Kiusaaminen on liian lievä sana. Nämä ovat väkivaltaa, henkistä ja fyysistä pahoinpitelyä.

Onko olemassa joku ikäraja tai paikkakriteeri, milloin sama teko luokitellaan kiusaamiseksi ja milloin se on pahoinpitely? Kuvittele, jos nämä samat uutiset olisivat tapahtuneet työpaikalla, kotona, parisuhteessa tai muuten täysi-ikäisten keskuudessa, olisiko se kiusaamista? Jokainen pahoinpitely on väärin ja siihen pitää puuttua heti. Hyssyttelemällä, silmät sulkemalla, selän käännöllä näitä asioita ei saada pois, vaan päinvastoin hiljainen hyväksyntä ruokkii toimimaan vielä raaemmin. Aikuisten maailmassa nämä kaikki edellä mainitut tapaukset luokiteltaisiin ehdottomasti pahoinpitelyksi ja toimenpiteet sekä rangaistukset olisivat myös sen mukaisia.

Pia Salo
Hollola

Kirjoitettu 16.3.2021

Kansankynttilät

Osallistuin OAJ:n alueyhdistysten järjestämään oppivelvollisuusseminaariin 25.2., jossa oli asiantuntijaedustajat OAJ:stä, Kuntaliitosta ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Aiheena oli ensi syksynä voimaan tuleva laajennettu oppivelvollisuus. Seminaarin anti oli hyvä. Kiitän, että sain kutsuttuna osallistua näin kuntapäättäjän roolissa.

Olen toiminut itsekin ammatillisessa koulutuksessa seitsemän vuotta opettajana ja ryhmänohjaajana. Olen nähnyt, mitä se oli jo ennen suuria säästötoimenpiteitä, ennen laajaa koulutusalojen lakkauttamista ja opettajien irtisanomista. Viime talvena ennen koronaa kiersin kuntapäättäjän roolissa kaikki Hollolan koulut (pl. Kankaan koulu) ja 3 päiväkotia, nähdäkseni, mitä koulun arki Hollolassa on. Sain kuvan, että kouluilla on hyvä meininki ja pöhinä.

Ja nyt seminaarin esitysten, kysymysten ja kommenttien myötä jäin oikeastaan haukkomaan henkeäni tästä nykytilanteesta. Samaan aikaan, kun opetushenkilöstö taistelee koronaa vastaan, joutuvat he kantamaan huolta oppilaiden opiskelujen etenemisestä tai keskeytymisestä, poissaoloista, oppituntien järjestämisestä, kokeiden arvioimisesta, yhteydenpidosta vanhempiin, uudistuneista opetussuunnitelmista ja ammatillisista tutkinnoista, yksilöllisen oppimispolun toteuttamisesta, luokan työrauhasta, joustavasta hausta, oppilaan ohjaamisesta jatko-opintoihin, oppivelvollisuuden pitenemiseen liittyvistä kysymyksistä ja keskeneräisyydestä, lastensuojelusta, etäopetukseen siirtyminen ja valmistelu hetkessä… Niin, ja opettamisesta. Lista on aivan mieletön. Ja silti, nämä ammattilaiset jaksavat jatkaa. Päivät ovat pitkiä. Vastuu on valtava. Kysymys vain kuuluu, että kuinka kauan he jaksavat? Palkankorotus ei tuo ratkaisua tähän, se ei vähennä työmäärää.

Seminaarissa esitettiin huoli siitä, että oppivelvollisuuden pidentäminen on otettu keskeneräisenä käyttöön. Kuntaliitto oli antanut lausunnon 01/2020, jonka mukaan valmistelutyöt ja siirtymät tarvitsevat pidemmän ajan ja uudistus olisi pitänyt ottaa käyttöön vasta 2022. Opetushenkilöstöä on irtisanottu, ryhmäkokoja on suurennettu. Jo nyt on se tilanne, että yksi ammatillinen opettaja vastaa neljästä ryhmästä ja samalla sijaistaa o.t.o. kollegaa. Ensi syksynä opiskelijamäärät lisääntyvät, mutta lisääntyykö opettajien määrä?

Valtio on luvannut kustantaa kaikki oppivelvollisuuden pidentämisen ylimääräiset kulut 100%. Seminaarissa esitettiin aiheellisesti huolta myös siitä, että koulutuksen todelliset kustannukset, on aliarvioitu. Kuntien rahoitusosuus valtion kassaan on asukasmäärän mukaan arvio 268€/asukas, josta kustannetaan koko Suomen 2. asteen koulutus. Samaan aikaan väestö vähenee ja vanhenee, verotulot pienenevät, valtionosuusrahoitus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen pienenevät. Kuntien on alettava sopeuttamaan talouttaan. Tässä kohtaa tulee miettiä, mistä sopeutetaan?

Mitä tapahtuu, jos meidän kansankynttilät palavat loppuun?

Pia Salo
Hollolan kunnanvaltuutettu (ps)
Hyvinvointivaliokunnan varapj.
Kuntavaaliehdokas

Kirjoitettu 9.3.2021

Kuntavaaliehdokkaat

Nyt on jätetty kuntavaaliehdokaslistat ja ehdokkaita on ennätysmäärä, 39. Vaalit siirtyvät kesäkuulle joten vielä on mahdollista tulla mukaan! Ehdokasgalleriassa voit tutustua ehdokkaisiin.

Kirjoitettu 18.1.2021

Hallitus järjestäytyi

Hollolan perussuomalaiset järjestäytyivät ja etänä pidetyssä kokouksessa valittiin syyskokouksessa valitun puheenjohtaja Marko Mikkolan lisäksi hallitukseen seuraavat henkilöt: Aki Markkola 1. vpj, Seppo Rantanen 2. vpj, Tero Silkosuo sihteeri, Pia Salo taloudenhoitaja sekä Arttu Kärki hallituksen jäsen.

Samalla julkaistiin lisää kuntavaaliehdokkaita: Hannu Siljander yrittäjä, Sakari Marttila eläkeläinen, Leea Jokinen HR-asiantuntija, tradenomi, Vesa Aholainen yrittäjä, Christa Asikainen lähihoitaja, Pasi Salmijärvi yrittäjä, autonkuljettaja sekä Tommi Naakka eläkeläinen.

Kirjoitettu 8.12.2020

Mahtavaa!

Olipas hienoa huomata, että tänään maanantaina 7.12. kunnanvaltuuston kokouksessa ryhmäpuheenvuoroissa oli nostettu samoja asioita esille, mitä meidän valtuustoryhmämme on nostanut säännöllisesti esiin valtuustonkokouksissa ja seminaareissakin jo kesäkuusta 2019 lähtien, mm. Hollolan hyvät puolet, elinvoimaan panostaminen ja lisääminen, positiivinen, vahva markkinointi, toisen asteen pakollisuus, kylien olemassaolon tärkeys, varsinkin näin koronan aikana.

Kesäkuussa 2019 valtuustoryhmämme puhe alkoi seuraavin sanoin:

”Kun saimme ryhmäämme tehtäväksi miettiä talouden tasapainottamiseen liittyviä keinoja, emme lähteneet liikkeelle siitä, mitä pitää karsia, mistä pitää säästää, lopettaa. Sen sijaan lähdimme mindmapin avulla liikkeelle, mitä hyvää meillä Hollolassa jo on, ja miten voimme niitä hyödyntää miettiessämme talouden tasapainotusta.”

Ja otteita siitä peilaten kuntastrategiaan:

”Työn Hollola:

Panostamalla elinvoimaisuuteen ja markkinoimalla kuntamme vahvoja vetovoimatekijöitä, tuo se kuntaamme työssä käyviä asukkaita, jolloin suhteessa asukasmäärään työllisyysaste ja verotulot nousevat ja vastaavasti työttömyysprosentti ja työllisyysmenot laskevat entisestään.

Tekemisen Hollola:

Hollolassa on aktiiviset ja elinvoimaiset kylät. Seura- ja yhdistystoiminta on aktiivista. Se, mitä ei osata vielä hyödyntää riittävällä teholla, on Messilän markkinointi ja KV-tason ampumaurheilukeskus Hälvälässä. Tähän alueeseen panostaminen ja markkinointi tekemisen Hollolan kohdalla tuo tulevaisuudessakin lisää harrastajia, turisteja, medianäkyvyyttä ja vaikuttaa positiivisesti myös hiihtourheiluun.

Asumisen Hollola:

Kylien elinvoimaisuuden säilyttäminen on tärkeä myös koko Hollolan elinvoimaisuudelle. Kyliä ei saa näivettää. Erilaisia asumismuotoja tulee miettiä uudelleen. Asumisoikeusrivitalot suurella pihalla kylän palvelujen läheisyydessä.

Vielä kuntastrategian Asumisen Hollola kohdasta: ”Hyödynnämme Hollolan vetovoimatekijöitä aktiivisesti markkinoinnissa ja viestinnässä asukasluvun kasvattamiseksi. Tuomme Hollolaa positiivisesti esille aktiivisessa viestinnässä ja markkinoinnissa. Kehitämme asuinalueita ja markkinoimme niitä aktiivisesti.”

Palvelujen Hollola:

Työn, tekemisen ja asumisen Hollola yhdessä auttavat tämän kohdan toteutumisessa. Muuten tämä onkin varsin haastava kohta, koska ei ole olemassa mittareita sanan ”parhaat” mittaamiseen. Ihminen hakeutuu sellaiselle alueelle, minkä kokee itselle ja perheellensä sopivaksi. Siinä, missä toinen kokee saavuttavansa nämä asiat kuntakeskuksessa, toinen kokee saavansa ne asumalla kylässä. Kuntakeskuksen seniorikeskus, sosiaali- ja terveyskeskus ja yhteisöllinen kirjasto ovat positiivisesti vaikuttavia yksiköitä palvelujen tuottamiseen.

Ennaltaehkäisevä työ, johon kuntakin jo panostaa lapsiperheet keskiössä, tulee edullisemmaksi kuin vahinkojen ja traumojen korjaaminen. Hollolassa useat perheet ovat valinneet asuinalueekseen kyläkoulun läheisen paikan. Juuri lapsiperheiden tarvitsemat palvelut pitää kylät elinvoimaisina ja siitä hyötyvät muutkin kyläläiset. Väestön rakenteella, perheiden lapsiluvulla, on merkitystä tulevaisuuden kuntalaiseen ja palveluihin. Millä ratkaisuilla saadaan myös kyläkoulut pidettyä elinvoimaisina tulevaisuudessakin?

Pitäisi ottaa vakavaan harkintaan, kun Salpakankaan koulujen oppilasmäärät tulevaisuudessa mahdollisesti laskee ja luokkatilaa vapautuu, oman lukion palauttaminen kuntaan. Uuden hallituksen kaavailema pakollinen toisen asteen koulutus tuo paineita tähän ja jotenkinhan kunnan on siihen vastattava.

Miten nämä em. toimet vaikuttavat kunnan talouden tasapainottamiseen? Ne eivät vaadi välttämättä suuria rahallisia panostuksia, vaan aikaa tulla toteutetuksi. Kunnan markkinointi on tärkeä elinvoimainvestointi, johon pitää panostaa positiivisen kuvan luomiseen Hollolan pitovoimasta: asua, yrittää, tulla ja jäädä tänne. Elää täällä.

Mieti, miksi SINÄ asut juuri Hollolassa?

Alkuperäisen ryhmäpuheen kirjoitti ja tähän referoi

Pia Salo
kunnanvaltuutettu, valtuustoryhmän sihteeri

Kirjoitettu 6.11.2020

”Jää tussahdukseksi”

TIEDOTE 6.11.2020

Julkaisuvapaa

Edustaja Jari Ronkainen (ps) hallituksen esityksestä vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseksi: ”Jää tussahdukseksi”

Hallitus antoi eilen esityksensä vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseksi. Esitys perustuu kansalaisaloitteeseen, jossa vaadittiin poistamaan vakuutuslääkäreiltä ”mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja”. Lakialoitteen asiassa tehnyt perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen arvostelee esitystä siitä, että se ei tule vaikuttamaan alalla vallitsevaan käytäntöön.

– Esitystä on odotettu kuin kuuta nousevaa, mutta valitettavasti se ei puutu millään tavalla vakuutusyhtiöiden valtaan kävellä hoitavan lääkärin lausunnon yli. Omassa lakialoitteessani esitin käänteistä todistustaakkaa, jossa vakuutusyhtiön tulee pystyä osoittamaan potilaan jäljellä oleva työkyky. Nyt potilas joutuu todistelemaan omaa työkyvyttömyyttään. Tätä ei hallituksen esitys muuta ja siten koko korjausyritys jää tussahdukseksi, Ronkainen arvelee.

Sekä kansalaisaloitteessa että Ronkaisen lakialoitteessa vaadittiin lisäksi vakuutuslääkäreille samaa velvollisuutta allekirjoittaa laatimansa asiakirjat ”kunnian ja omantunnon kautta” kuin terveydenhuollon lääkäreilläkin. Hallituksen esityksessä kuitenkin ehdotetaan, että vakuutuslääkäri vahvistaa tekemänsä arvion lausumalla ”käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta”.

– Ihmetystä herättää, että sana ”kunnia” on pudonnut hallituksen valmistelussa kokonaan pois. Lausuma tulee muutenkin jäämään vain leimasimeen kaiverretuksi tekstiksi, sillä esityksessäkin mainitaan, että lakimuutos ei vaikuttaisi vakuutuslääkärin oikeudellisiin velvollisuuksiin eikä virkavastuuseen, Ronkainen perustelee.

Yksi vakuutusjärjestelmän epäkohdista on vuosikausiksi, jopa kymmeneksi vuodeksi venyvät valitus- ja käsittelyajat. Tähän hallituksen esityksessä ei puututa lainkaan.

– Esityksessäkin mainitaan, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Kukaan ei voi perustella, että kymmenen vuoden käsittelyajat olisivat millään muotoa kohtuullisia. Esityksessä olisi pitänyt olla konkreettisia toimia käsittelyaikojen venymisen estämiseksi, esimerkiksi sanktioita yhtiöille, Ronkainen esittää.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Jari Ronkainen, p: 09 432 3141, jari.ronkainen@nulleduskunta.fi

Kirjoitettu 5.10.2020

Yhdistetty kevät- ja syyskokous

Hollolan perussuomalaiset ry piti yhdistetyn kevät- ja syyskokouksen lauantaina 3.10.2020. Kokous meni käsikirjoituksen mukaisesti ja nykyisen tavan mukaan kaikki läsnäolijat naamioitiin tuntemattomiksi kasvomaskeilla. Siitä huolimatta saimme tehtyä seuraavia valintoja vuodelle 2021:
Puheenjohtaja Marko Mikkola, hallituksen varsinaiset jäsenet Aki Markkola, Seppo Rantanen, Tero Silkosuo, Pia Salo ja Arttu Kärki sekä varajäsenet Juhani Sirkiä, Satu Segersven, Katja Kärki, Markku Jäntti sekä Leea Jokinen.
Tästä on hyvä jatkaa! Kuva on otettu juuri ennen kokouksen alkua.
Kirjoitettu 25.8.2020

Hollolan perussuomalaisten kuntavaalikutsunnat lauantaina 22.8. 20 avasivat yhdistyksemme toritapahtumat.

Sää oli varsin sateinen, mutta se ei estänyt kuntalaisia tulemasta teltalle herkuttelemaan makkaralla. Kuntavaalikutsunnoissa pääsi keskustelemaan myös kansanedustajien kanssa, joita paikalla oli Jari Ronkainen, Lulu Ranne ja Rami Lehto.

Kunnanvaltuutetuista mukana olivat Pia Salo ja Seppo Rantanen. Lisäksi paikalla oli varavaltuutettuja, yhdistyksen hallitus ja Hämeen piirin hallituksen edustajia.

Torilla saimme lisää kunnallisvaaliehdokkaita, joita jo siis tähän mennessä on nimetty 20! Oli oikein mukavan rento tapahtuma.

Kirjoitettu 6.8.2020

Hollolan perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaita

TIEDOTE 6.8.2020

Julkaisuvapaa

Hollolan perussuomalaiset nimesi ensimmäiset 20 kuntavaaliehdokasta

Hollolan perussuomalaisten hallitus kokoontui keskiviikkona 5.8.2020. Asialistalla oli mm. ensimmäisten kuntavaaliehdokkaiden nimeäminen. Nimiä kertyi kaiken kaikkiaan 20, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena ottaen huomioon sen, että ehdokaslistojen jättämiseen on aikaa vielä yli puoli vuotta.

Nimetyt henkilöt ovat eläkeläinen Kari Aaltonen, autonkuljettaja Teljo Intonen, taksinkuljettaja Marko Jokiranta, asentaja Timo Kurkela, lähihoitaja Arttu Kärki, geronomi Katja Kärki, opistoupseeri evp, yrittäjä Yrjö Lepola, sairaanhoitaja Aki Markkola, agrologi ja yrittäjä Ilpo Markkola, yrittäjä Marko Mikkola, ensihoitaja Petri Puttonen, LVI-putkiasentaja Seppo Rantanen, kansanedustaja Jari Ronkainen, klinikkaeläinhoitaja ja opettaja Pia Salo, taksinkuljettaja Tero Silkosuo, biologian ja maantiedon opettaja, FL Juhani Sirkiä, CNC-koneistaja ja autosähköasentaja Esa Torkkel, eläkeläinen Kari Vetri, myyjä Erkki Viljanen ja sairaanhoitaja Mira Viljanen.

Vaaliasiamies Jari Ronkainen näkee puolueen tilanteen Hollolassa loistavana ja uskoo, että ehdokasmäärä tulee vielä nousemaan: ”Viime vaaleissa ehdokkaita oli vain muutama enemmän kuin mitä meillä on nyt jo tässä vaiheessa.”

Vaalipäällikkö Marko Mikkolan mukaan koronavuosi on hidastanut ehdokkaiden hankintaa: ”Ehdokashankintaa ei olla tähän asti päästy tekemään kentällä koronavirustilanteen vuoksi. Työ on vasta alkamassa.”

Lopullinen ehdokasmäärä varmistuu ensi vuonna helmikuun lopussa.

Lisätietoja:

Marko Mikkola, Hollolan perussuomalaisten puheenjohtaja ja vaalipäällikkö, p: 0500 862 968

Jari Ronkainen, kansanedustaja ja vaaliasiamies, p: 050 5132240

Kirjoitettu 8.6.2020

Eteenpäin mennään!

Eteenpäin mennään!

Tämäpäs on ollutkin varsin erikoinen kevät päätöksenteon ja kokousten suhteen. Perinteinen kokousmalli ”istutaan puvut päällä ryhdikkäänä saman pöydän ääressä kahvia juoden” on saanut haastajan.

Kuinka moni tunnistaa ja tunnustaa, että kokousten siirryttyä sähköiselle alustalle, etäkokouksiksi, on puku vaihtunut verkkareihin? Korkokengät villasukkiin? Tyylikäs pikkutakki tai paita kauhtuneeseen, mutta mukavaan kotipaitaan? Kahvi virvoitusjuomaan? Tosin videokokouksiin on joutunut yläosan suhteen vielä panostamaan… Asiat on kuitenkin saatu hoidettua ja päätettyä. Eteenpäin mennään.

Yhdistyksemme kevätkokous siirrettiin syksyyn, mutta hallitus on pitänyt sähköisen kokouksen. Hollolan perussuomalaisten valtuustoryhmä on kevään mittaan kukin tahollaan osallistunut valiokuntien, hallituksen ja muiden toimielinten kokouksiin sekä etänä että paikanpäällä. Asiat on saatu hoidettua ja päätettyä. Eteenpäin mennään.

Nyt odotamme ylemmältä taholta jatko-ohjeita ja -toimia, miten jatketaan. Suunnitelmia on kuitenkin jo syyspuolelle tehty. Mitä ja miten ne toteutuu, sen näyttää aika. Koko poikkeusajan olemme olleet toiminnassa ja yhteydet ryhmämme sisällä ovat toimineet hienosti! Meidän porukassa on ollut koko ajan pieni hurina, tekemisen meininki. Ja kun kohti kuntavaaleja mennään, tuo hurina tulee muuttumaan koko ajan tehokkaammaksi ja voimakkaammaksi. Eteenpäin mennään!

Pia Salo

Kunnanvaltuutettu

Hollola ps taloudenhoitaja

Kirjoitettu 27.4.2020

Puheenjohtajan kevättervehdys!

sdr

Kevättervehdys sinulle Hollolan PS-jäsen puheenjohtaja Marko Mikkolalta:

En kirjoittele sen kummemmin tämän hetken tilanteesta maailmalla, sitä tulee joka tuutista tarpeeksi, mutta hyvä niin.

Valitettavasti suunniteltu Peruspilkki jouduttiin peruuttamaan huonon jäätilanteen vuoksi. Tilalle suunniteltu Kuntavaali-kutsunnat, kuten myös kevätkokous, jouduttiin siirtämään myöhempään ajankohtaan. Eli, kun aika on, niin järjestämme Kuntavaali-kutsunnat ja syksyllä pdämme kevät- ja syyskokouksen samalla kertaa.

Kuntavaalirekrytointi on kuitenkin käynnissä, ja jos olet kiinnostunut vaikuttamaan kuntasi asioihin, niin asetu ehdokkaaksi.

Pysytelkää terveenä ja pitäkää läheisistänne huolta!

Terveisin pj Marko

Kirjoitettu 19.4.2020

Mietteitä politiikan taistelukentältä – Jari Ronkainen

Mietteitä politiikan taistelukentältä kansanedustaja, Hollolan valtuustoryhmän puheenjohtaja, PHHYKY hallituksen jäsen Jari Ronkaiselta:

Kuluva vuosi on ollut varsin poikkeuksellinen. Koronaviruspandemian vuoksi elämme Suomen historian vaikeinta aikaa sitten sotiemme. Yrityksiä tulee kaatumaan, ihmisiä on lomautettu ja irtisanomisiakin joudutaan tekemään. On selvää, että niin koko maassa kuin kuntatasollakin olemme taloudellisten haasteiden edessä. Vakavin paikka on kuitenkin tartunnan saaneilla, jotka pahimmillaan joutuvat kamppailemaan henkensä edestä.

Päijät-Hämeen ja Hollolan epidemia on vielä maltillinen muuhun maahan ja etenkin maailmaan suhteutettuna. Päijät-Hämeessä laboratoriovarmistettuja tapauksia on 62, joista Hollolassa 7. Tilanne saattaa ottaa käänteen vielä huonompaan suuntaan, sillä keskiviikkona hallitus teki merkittävän ratkaisun purkaa Uudenmaan eristystoimenpiteet.

Päätöstä perusteltiin sillä, että välttämättömyysvaade ei enää täyty. Kuitenkaan perustuslakivaliokunnan mielipidettä asiaan ei edes kysytty. Rajojen kiinnipitämiselle olisi todennäköisesti löytynyt, jos ei enää samat perusteet, niin uudet perusteet. Uudellamaalla on kuitenkin vielä selkeä tautikeskittymä.

Tiedetään, että niin Hollolassa kuin Päijät-Hämeen muissakin kunnissa on runsaasti mökkiläisiä Uudeltamaalta. Rajojen avaamisella saatetaan antaa sellainen viesti, että vaara on ohi ja ihmiset lähtevät mökeilleen. Pelkkä mökillä oleminen ei vielä sairastuta ketään, mutta esim. kaupassa tai huoltoasemalla käynti, mökkinaapureiden tapaaminen ja kaikkinainen muu liikkuminen altistaa tartunnoille. Mökille tietenkin lähdetään oireettomana, mutta sairaus voi puhjeta vasta perillä.

Päijät-Hämeessä tehohoitopaikkoja on n. 30, joista koronapotilailla aktiivikäytössä on tällä hetkellä 4. Lisäksi tehohoitoa tarvitsevia potilaita on muitakin. Kapasiteetti vaikuttaa tällä hetkellä riittävän, mutta se on laskettu olemassa olevalle väestöpohjalle. Jos väkiluku lisääntyisi väliaikaisesti suurella määrällä uudenmaalaisia mökkeilijöitä, niin vaarana on, että tehohoitopaikkoja tulee puuttumaan. Pahin skenaario olisi se, että lääkärit joutuisivat tekemään valintoja hoidettavien välillä. Tehohoidon pitää olla kaikkien sitä tarvitsevien ulottuvilla.

On päivänselvää, että poliittinen päätöksentekokyky tulee säilyä olosuhteista huolimatta. Toisarvoisia asioita jätetään viemättä eteenpäin, mutta on tiettyjä asioita, joita on pakko edistää kriisiaikoinakin. Isojen kokoontumisten välttäminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Koronapandemian myötä etäkokoukset ovatkin tulleet monille poliitikoille tutuiksi. Etäkokoukset antavatkin mahdollisuuden päätöksenteon toteuttamiselle ilman fyysistä lähellä oloa

Hollolan kunnanhallitus on etäkokouksia jo pitänytkin, mutta ainutkertaista sinänsä, tullaan meillä tulevana maanantaina kokeilemaan myös, miten kunnanvaltuuston kokous onnistuu etänä. Omat haasteensa on tässäkin, sillä 43 valtuutetun lisäksi vielä virkamiehet tähän päälle luettuna, tulee linjoilla olemaan yli 50 yhtäaikaista osallistujaa. Näin suuren mittakaavan kokouksia Hollolassa ei aiemmin ole kokonaan sähköisenä järjestetty. Vaikka ajat tuovat haasteita, niin päätöksenteko kotikunnassa vielä rullaa ja välttämättömät päätökset saadaan tehtyä.

Samalla on syytä pitää muistissa, että koko ajan edetään kohti ensi vuoden keväänä järjestettäviä kuntavaaleja.

Koronapandemia on haaste puolueille, sillä vaalityötä tehtäisiin normaalioloissa jo nyt. Myös kuntalaisia varmasti kiinnostaa miten tulevaisuuden Hollolaa rakennetaan. Edessä on kriisin myötä poikkeuksellisen haasteelliset ajat ja puolueiden tehtävänä on vastata tuohon haasteeseen. Täytyy vain toivoa, että syksyyn mennessä tilanne olisi siinä määrin parantunut, että vaalityöt pääsevät alkamaan ja pääsisimme kentälle äänestäjiä tapaamaan. Tämä on kuitenkin vielä toissijaista rajoitusten ollessa voimassa.

Lopuksi toivottaisin kaikille voimia ja jaksamista koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Tukekaamme toinen toistamme tänä vaikeana aikana ja pidetään toisistamme huolta, kuitenkin henkisesti olematta liian läheisessä fyysisessä kontaktissa. Koronavirus tarvitsee levitäkseen uuden tartuntapinnan, muutoin se kuolee pois. Toivottavasti kukaan ei enää kuvittele, että kyseessä olisi vakavuudeltaan normaalin kausiflunssan kaltainen tauti, vaan puhutaan erittäin vaarallisesta virusepidemiasta.

Terveisin Jari Ronkainen

Kirjoitettu 2.2.2020

Hollolan perussuomalaiset Hollolan Virikkeen vieraana

sdr

sdr

Hollolan perussuomalaiset vierailulla Hollolan Virikkeessä. Virike tarjoaa Päijät-Hämäläisille nuorille mielenkiintoisia harrastusmahdollisuuksia, myös niille nuorille joiden perheet eivät pysty niitä taloudellisista syistä tarjoamaan.

Hollolan perussuomalaiset vietti syksyllä 2019 10-vuotisjuhlia ja lahjoiksi saadut varat päätettiin lahjoittaa paikalliseen nuorisotoimintaan. Siispä lahjaksi saadut varat + 100 % omia varoja lisää lahjoitettiin Hollolan Virikkeelle.

Vierailulla oli mukana Hollolan perussuomalaisten puheenjohtaja Marko Mikkola, kansanedustaja Jari Ronkainen, taloudenhoitaja Pia Salo, sihteeri Tero Silkosuo sekä tiedottaja Markku Jäntti.

Tervehdyksemme vastaanottivat perustajat Heimo Hälikkä ja Sami Toivanen sekä valvoja Timo Uotila.

Lisätietoja Hollolan Virikkeen toiminnasta osoitteessa www. https://hollolanvirike.fi/

Kirjoitettu 15.11.2013

Tiedote

26.10.2014

MIRA TIIRIKAINEN JATKAA HOLLOLAN PERUSSUOMALAISTEN JOHDOSSA

 

Sääntömääräisen syyskokouksensa pitäneet Hollolan perussuomalaiset valitsivat yksimielisesti nykyisen puheenjohtajansa, Mira Tiirikaisen, johtamaan paikallisyhdistystä myös ensi vuonna. Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Sakari Sormunen, Veli-Matti Tanhuva, Ossi Auvinen, Marko Jokiranta, Jari Salminen ja Jukka Tiirikainen.

Henkilövalintojen lisäksi suunniteltiin ensi vuoden toimintaa. Hollolan perussuomalaiset valmistautuvat ensi kevään eduskuntavaaleihin kahden ehdokkaan voimin. Ehdolla ovat sekä istuva kansanedustaja Anne Louhelainen että Perussuomalaiset Hämeen piirin puheenjohtaja Jari Ronkainen. –vaalityötä tehdään kummankin ehdokkaan eteen tasapuolisesti, sanoo puheenjohtaja Tiirikainen. Meillä on harvinainen, ja myös realistinen, mahdollisuus saada kaksi perussuomalaista kansanedustajaa Hollolaan, kunhan kaikki menee nappiin, hän laskeskelee.

 

Kirjoitettu 15.11.2013

Uutisia

30.9.2014

Hollola säilytti itsenäisyyden äänin 27 – 16

Hollolan kunnanvaltuustossa äänestettiin 29.9.2014 liittymisestä kuuden kunnan (Kärkölä, Hämeenkoski, Hollola, Lahti, Nastola, Iitti) liitokseen. Hollola antoi selvitysmiesten esitykselle rukkaset reilulla enemmistöllä 27 – 16 ja jatkaa itsenäisenä kuntana.

Selvityskunnista Kärkölä, Hämeenkoski, Lahti ja Nastola äänestivät liitoksen puolesta. Iitti vastusti liitosta niukalla enemmistöllä.

Hollolan valtuustosalin yleisölehteri oli täynnä kuntalaisia ja osalle jouduttiin hakemaan istuimia lisää. Kun valtuuston puheenjohtaja julisti äänestystuloksen, puhkesi lehteriyleisö raikuviin aplodeihin.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä luonnollisestikin vastusti liitosta.

(lisää…)