Kirjallinen kysymys koronaviruksesta yleisvaarallisena tartuntatautina
Eduskunnan puhemiehelle
Tartuntatautilain 9 §:n mukaan kunnan velvollisuutena on järjestää alueellaan tartuntatautien vastustamistyö, johon kuuluu tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjunta.
Pääkaupunkiseudun sekä Uudenmaan kunnat kuten Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi ja Tuusula ilmoittivat 21.1.2022, että eivät enää määrää koronavirukseen sairastuneita eristykseen tartuntatautilääkäreiden viranomaispäätöksillä. Jatkossa kunnat noudattavat normaaleja sairauslomakäytäntöjä koronavirusinfektioissa. Uuden käytännön on määrä astua voimaan heti.
Perusteluna käytännölle kunnat ovat kertoneet, että tartuntatautiviranomaisen asettama eristys on menettänyt vaikuttavuutensa. Valtavirukseksi noussut omikronmuunnos on moninkertaistunut päivittäisten tartuntojen määrän joulukuun alun jälkeen ja ruuhkauttanut koronavirustestauksen, tartunnanjäljityksen ja perusterveydenhuollon palvelut vakavasti. Terveydenhuollon koronatestiin pääsy voi kestää useita vuorokausia
Tartuntatautilain 63 §:n mukaan ”Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää yleisvaaralliseen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäiltyyn tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön eristämisestä enintään kahden kuukauden ajaksi, jos taudin leviämisen vaara on ilmeinen ja jos taudin leviämistä ei voida estää muilla toimenpiteillä.”
Normaaleihin sairauslomakäytäntöihin siirtyneiden kuntien mukaan yksilön perusoikeuksia rajoittava päätös on viimesijainen keino epidemian rajaamiseksi. Perusoikeusrajoitusten tulee olla tehokkaita ja välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi. THL:n 17.1.2022 antaman lausunnon mukaan hybridistrategian testaa-eristä-jäljitä-hoida -mallilla ei enää voida hidastaa tartuntojen leviämistä. Tartuntatautilain edellyttämää epidemiologista perustetta laajamittaisille eristyspäätöksille ei siten enää ole.
Kuntien perustelujen mukaan viimeisimmän, koronaviruspandemiaa edeltävän kansallisen pandemian varautumissuunnitelman mukaan pandemiavaiheessa ei ole enää tarvetta tunnistaa yksittäisen potilaan taudinaiheuttajaa, vaan taudinaiheuttajan selvittely tulee kohdentaa vakavasti sairaisiin potilaisiin. Terveydenhuollon testaus kohdennetaan tämän vuoksi tällä hetkellä muun muassa vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluviin ja sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviin.
Tartuntatautilain 4 §:n mukaan tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos kaikki kolme kriteeriä täyttyvät:
1) taudin tarttuvuus on suuri;
2) tauti on vaarallinen; ja
3) taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaisiksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.
Koronaviruksen omikron-variantin kohdalla erityisesti kolmas kriteeri on kyseenalainen. Pääministeri kertoi 9.1.2022 Aamulehdessä, että ”viruksen leviämisen pysäyttäminen on käytännössä mahdotonta”. Kuntien toiminnan lisäksi mm. Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä haastavat näkemyksen siitä, että taudin leviämistä olisi enää mahdollista estää henkilöihin kohdistettavilla toimenpiteillä. Johtajaylilääkäri Pietilän mukaan sikainfluenssaa kohdeltiin yleisvaarallisena tartuntatautina 2009 epidemian alkuvaiheessa, mutta se poistettiin listalta syksyllä 2009, jolloin siirryttiin epidemian ’torjuntavaiheesta’ epidemian ’lievennysvaiheeseen’. Hänen mukaan covidin kanssa olisi todennäköisesti tarpeen menetellä samoin. Myös Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Peter Nieminen pitää jo nyt perusteltuna koronan poistamista yleisvaarallisten tartuntatautien listalta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen on antanut tukensa Uudenmaan kuntien päätökselle. Salminen olisi lisäksi valmis luopumaan koko Suomessa karanteeneista ja laajamittaisesta tartunnanjäljityksestä koronan torjunnassa, kun tarkoitetaan rokotettujen ihmisten lievistä tapauksista.
.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus perustelee rajoitukset ihmisten perusoikeuksiin ja elinkeinonharjoittamiseen, tilanteessa, jossa kunnat ovat luopuneet tartuntatautilain yleisvaarallisia tartuntatauteja koskevista velvoitteistaan, ja
miten hallitus perustelee koronaviruksen sisällyttämistä yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon ottaen huomioon asiantuntija-arviot sekä tartuntatautilain kriteerit yleisvaarallisille tartuntataudeille?
Helsingissä 26.1.2021
_______________________________
Jari Ronkainen [ps]