Maakunnassa ei ole tilaa kierrätyspuistolle
Lahti ja samalla koko maakunta on valokeilassa Euroopan ympäristöpääkaupunki -statuksen vuoksi. Teemavuosi sai asiaan kuuluvan lähtölaukauksen, kun maakuntavaltuusto esitti vaihemaakuntakaavassa uuden jätteidenkäsittelyalueen perustamista Hollolaan.
Jätteidenkäsittelyalueen pitäisi pystyä vastaamaan maakunnan jäteliikenteen tarpeisiin. Tilanne alkaa olla kriittinen, sillä nykyisiltä jätteidenkäsittelyalueilta on loppumassa tila. Jätteidenkäsittelyn kanssa kipuillaan paikallisesti, kun samaan aikaan maakuntaa mainostetaan ympäristöratkaisujen osalta eurooppalaisena edelläkävijänä.
Maakuntavaltuuston päätöksen jälkeen vastuu jätteidenkäsittelyalueen etenemisestä on siirtynyt hollolalaisille. Maakuntatasolla julkista keskustelua aiheesta on käyty valitettavan niukasti. Valmisteluprosessin aikana kuntatason kannanottoja on saanut lukea toimielinten pöytäkirjoista, joista on selvinnyt, että jätteidenkäsittelyyn oman kunnan alueella ei juuri löydy mielenkiintoa. Jätteidenkäsittelyaluetta sekä mahdollisesti syntyviä työpaikkoja on tarjottu jopa naapurikuntiin. Asiakirjoja ja uutisia lukiessa jää helposti vaikutelma, että muualla maakunnassa vallitsee tyytyväisyys, kun jätteidenkäsittelyalue ei tule omalle takapihalle. Paikallisen päätöksenteon haasteet korostuvat kokonaisuuksissa, jossa pohditaan myös maakunnan hyötyjä. Maakunnan etuja voi olla vaikea hahmottaa. On kuitenkin pystyttävä arvioimaan päätöksen vaikutuksia niin paikallisesti kuin maakunnallisesti.
Myös Hollolan valtuusto unohti maakunnan tavoitteet käsitellessään kunnan strategista yleiskaavaa. Seudullisen jätteidenkäsittelyn selvitysalueelle olisikin haluttu kartoittaa mahdollisuutta sijoittaa myös muuta elinkeinotoimintaa. Alueen valjastaminen muuhun elinkeinotoimintaan kuulostaa erikoiselta, koska alue on tällä hetkellä luontoaluetta ja täysin yksityisen omistuksessa. Ehdotus kuitenkin kertoo, kuinka vaikeaa keskustelu on pelkästä jätteidenkäsittelyalueesta. Puheenvuorot ohjautuvat herkästi työpaikkoihin ja korkean teknologian yritystoimintaan. Keskustelu jätteiden käsittelyn aiheuttamista ongelmista jää taka-alalle. Osa päättäjistä ei halua edes puhua jäteistä, vaan ainoastaan luoda mielikuvaa kierrätyspuistosta. Selvää on se, että kuntaan halutaan työpaikkoja. Toistaiseksi epäselväksi kuitenkin jäi, mitä mieltä Hollolan nykyinen valtuusto on jätteidenkäsittelyn selvitysalueesta Salpakankaan vaikutusalueella. Nykyinen valtuusto vahvistaa strategisen yleiskaavan ja vasta tulevat valtuustot tekevät lopullisen päätöksen, tuleeko Hollolaan kierrätyspuistoa vai jatkuuko suunnittelu jossakin muualla.
Oma näkemykseni on, että Hollolan kehätien alue aiheuttaa sijainniltaan jätteiden käsittelylle liikaa haasteita, eivätkä seudullisen kierrätyspuiston tavoitteet tällä sijainnilla täyty. Alue vaatii jo ennen selvitystyön alkamista strategiseen yleiskaavaan kirjauksia, jotka rajoittavat kierrätyspuiston muodostumista. Alueelle haluttaisiin teollisuushalleissa tapahtuvaa toimintaa, eikä sinne haluta loppusijoittaa vaarallisia jätteitä eikä merkittäviä määriä maamassoja. Strategiseen yleiskaavaan lisättävät termit ovat epämääräisiä, mutta tulisivat rajoittamaan alueen toimintaa. Vaaralliset jätteet tultaisiin loppusijoittamaan jatkossakin maakunnan ulkopuolelle. Vielä jää epäselväksi, mitä suurille maamassoille tapahtuu. Alkuperäisessä suunnitelmassa näiden kierrättäminen ja käsittely kattaisi valtaosan kierrätyspuiston jätteiden kokonaismäärästä.
Seudullisen jätteidenkäsittelyalueen sijoittamista Hollolaan tullaan selvittämään, koska maakunnan vaihtoehdot ovat vähissä. Kehätien vaihtoehto olisi toteutuessaan alueista kallein, ja Salpakankaan sijainti tekisi alueen toiminnasta haastavaa. Kun selvityksestä saadaan tuloksia, niin niihin on reagoitava. On myös uskallettava hylätä kehätien alueen hanke, jos seudulliset tarpeet huomioivaa jätteidenkäsittelyaluetta ei ole mahdollista toteuttaa.
Maakuntavaltuutettu
Kunnanvaltuutettu
Kuntavaaliehdokas (PS)
Aki Markkola
Hollola