Hollola 24.9.2024

Pia Salo

Kunnanvaltuutettu

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan pj.

Ympäristöterveyslautakunnan pj.

Valtiovarainvaliokunta on tänään antanut mietintönsä myös maan turvallisuuden kannalta tärkeisiin hallinnonaloihin liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja, hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja Jari Ronkainen haluaa nostaa tärkeimpinä lisämäärärahoina esille Maanpuolustuskoulutus MPK:n toimintaa turvaavan noin 800 000 euroa, Reserviläisliitto ry:n 100 000 euroa, sekä Suomen Reserviupseeriliiton 100 000 euroa.

Ronkainen haluaa nostaa esille myös ampumaradat, joiden toiminnan turvaamisesta on päätetty hallitusohjelmaa myöten. Valiokunta lisääkin noin 1,5 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen. Porin Luotitalo-hankkeelle suunnataan 500 000 euroa, Hälvälän ampumaradan investointeihin 300 000 euroa, Lappeenrannan Muukon ampuradalle 300 000 euroa sekä niin ikään 300 000 euroa Limingan Ruutikankaan investointeihin.

Maanpuolustuskoulutuksen kysyntä kasvaa voimakkaasti

Maanpuolustuskoulutus MPK tekee maan kattavinta kokonaisturvallisuuskoulutusta, sanoo Ronkainen.

– Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan jälkeen kysyntä MPK:n eri kursseille ympäri Suomea on suurin piirtein tuplaantunut. On selvää, että Puolustusvoimien antamaa koulutusta täydentävä MPK on lisäresurssinsa ansainnut. Sekin on tärkeää, että MPK kattojärjestönä keskittyy vaativampaan koulutustoimintaan, jotta MPK ja sen jäsenjärjestöt eivät tee päällekkäistä toimintaa, joka vie tarpeettomasti käytettävissä olevia resursseja.

– Sen lisäksi, että MPK ylläpitää paikallisjoukkojen kenttäkelpoisuutta, tarjoaa se kaikille avointa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Näillä kursseilla yhä useampi oppii varautumaan erilaisiin arjen häiriöitilanteisiin ja toimimaan oikein onnettomuustilanteissa.

Ampumaradat tärkeä osa varautumista

Hallitusohjelmassa aivan oikein todetaan, että Suomen ampumaratojen toiminta tulee turvata ja samalla edistää uusien perustamista, sanoo Ronkainen.

– Hyvä ampumataito on reserviläisen tärkein taito. Ihan tutkimustenkin mukaan ammunnoilla on tärkeä asema maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Ampumaradat ovat erittäin tärkeä osa varautumistamme myös siksi, että meillä on kansainvälisestikin suuri reservi.

– Ampumaharjoittelun perusedellytys on tiheä, kattava ja monipuolinen ampumarataverkosto. Vuoden 2018 tilastojen mukaan siviiliampumaradoilla ammutaan noin 25 miljoonaa luotia vuosittain ja Puolustusvoimien ampumaradoilla 10–15 miljoonaa luotia (ml. MPK:n laukausmäärät). Siviiliratojen merkitys tulee lisääntymään entisestään Puolustusvoimien ratakapasiteetin ollessa enenevässä määrin sen omassa käytössä.

– Sekin on tärkeää, että uusien ratojen ympäristöluvitusta kiirehditään. Uuden ampumaradan perustaminen kestää raskaan lupaprosessin vuoksi pahimmillaan kymmeniä vuosia, ja nopeimmillaankin uusia ratoja saadaan perustettua 5–10 vuoden viiveellä. Valiokunta katsoo, että tilannetta on tältä osin pidettävä kestämättömänä ja prosessia on välttämätöntä saada oleellisesti nopeutettua, päättää Ronkainen.

Lisätietoja antaa mielellään

Jari Ronkainen

kansanedustaja

09 432 3141

jari.ronkainen@eduskunta.fi

Valtuustoryhmämme joulukuun kokoukseen osallistuneet valtuutetut juhlavina viimeisen Hollolan kunnanviraston valtuustosalissa pidetyn kokouksen jälkeen. Hyviä puheenvuoroja ja napakoita nuijankopautuksia kuultiin jälleen kerran kokousedustajiltamme!

Ylärivi:
*Marko Mikkola, valittiin kokouksessa varsinaiseksi valtuutetuksi, tarkastuslautakunnan jäsen, paikallisyhdistyksemme puheenjohtaja 2024
*Petri Palo, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja, sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan jäsen
*Kari Aaltonen, elinvoimavaliokunnan jäsen
*Hannu Siljander, kunnanhallituksen jäsen
*Aki Markkola, valtuustoryhmän puheenjohtaja, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja

Alarivi:
*Sakari Marttila, elinvoimavaliokunnan jäsen
*Satu Segersven, ympäristölautakunnan puheenjohtaja, kunnanhallituksen jäsen
*Jallu Ronkainen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja
*Pia Salo, valtuustoryhmän sihteeri, sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja
*Vesa Aholainen, 1. varavaltuutettu

Seuraava Valtuustonkokous pidetäänkin sitten väistötiloissa ennen uusien tilojen valmistumista.
On meillä rautainen sakki❤️🇫🇮

Lokakuun vaihtuessa marraskuuksi lumisen luonnon muuttuessa vesisateiseksi märäksi, viettää tämä kunnanvaltuutettu kovin monipuolista viikkoa luottamustoimessaan.

Maanantaina kunnanvaltuuston kokoukseen valmistaudutaan perinteisesti keskustelemalla oman ryhmän kanssa kokouksessa käsiteltävistä asioista. Listalla on muutama pykälä, mutta eniten yhteisesti keskustellaan Hollolan kierrätyspuistoon liittyvästä seuraavasta kaavavaiheesta. Pohdintoja ja perusteluja puolesta ja vastaan. Hyvää rakentavaa keskustelua, kuten ryhmässämme on tapana. Valtuuston kokoukseen olin viikonlopun aikana valmistautunut mm. pitämällä puheen. Vieläkään en pysty kannattamaan kierrätyspuistoa Hollolaan, koska mielestäni on liikaa avoimia kysymyksiä edelleen. Äänestettiin, olin häviäjien puolella. Tyydyn demokraattisesti enemmistön päätökseen. Ja kokouksen jälkeen jatkettiin valtuustokahville rennon keskustelun jatkuessa yli puoluerajojen.

Keskiviikkoiltana osallistuin Hollolan OAJ:n paikallisyhdistyksen järjestämään ruokailu- ja keskustelutilaisuuteen. He olivat kutsuneet koko sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan. Paikalle pääsi vain tämä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Keskustelu oli antoisaa, ruoka oli hyvää ja päädyimme yhteistuumin, että ensi vuonna uudestaan.

Torstaina viesti, puhelu ja muutama sähköposti viranhaltijoilta kunnasta. Pikahälytys edustamaan Hollolan kuntaa Hollo&Martta -festivaalin päätöstilaisuuteen lauantai-iltana. Mikäs siinä, onnistuu pienillä järjestelyillä. Samalla selviää, että myös Lahden kaupunginteatterille on järjestetty liput lauantaiseen festivaalin päätösnäytökseen väliaikatarjoiluineen ja avec, tietenkin.

Lauantaina päätösesityksen huimat ja taitavat, hyväntuuliset eri maiden esitykset, saivat tämän kunnanvaltuutetun haltioitumaan. Kunnanjohtajalta lyhyt lisäbriiffaus illan edustustilaisuutta varten. Kukonkoivussa Nuorisoseuran talolla on mukana kaikki ulkomaiset esiintyjät, iloisia nuoria ja valmentajia. Olin valmistautunut lyhyellä kiitospuheella, myös englanniksi. Se kyllä vähän jännitti, puhelimeen olin kirjoittanut valmiiksi, ettei tarvitsisi änkyttää. En ole ennen puhunut englantia näin suurelle joukolle. Lahjojen jakaminen ja vastaanottaminen oli iloinen tapahtuma: englantia, ranskaa (yksi sana), poskisuudelmia, hyvinhän se meni. Ruokailun jälkeen oli yhteisen tanssin ja loppulaulun aika. Tunnelma oli koko tilaisuuden ajan iloinen, mukaansatempaava, kannustava, yhteisöllinen.

Hyvä fiilis koko viikosta. Ja kaiken tämän ohella, päivätyö ja koti, nekin tuli hoidettua!

Pia Salo

Kunnanvaltuutettu

Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan pj.

PS Hollolan valtuustoryhmän sihteeri

Hollolan Perussuomalaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään 22.10.2023 klo 15:00 Koskikartanon kabinetissa osoitteessa Tampereentie 636 16800 Hämeenkoski.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen vapaata keskustelua. Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Ilmoittautumiset 16.10.2023 mennessä aki.markkola@hollola.fi

Koollekutsujana Hollolan perussuomalaiset ry:n hallitus

Syyskokous pidettiin 22.10.2022 Heinsuon koululla. Tilaisuuden vieraana oli Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Peltokangas joka ennen kokouksen alkua valotti meitä ajankohtaisilla asioilla, ja ennen kaikkea, toi voimallisesti esiin perussuomalaista ajattelumaailmaa. Hieno vierailu, kiitos Mauri.

Itse syyskokouksessa oli välitön meininki ja siellä tehtiin hyviä valintoja, pääosassa puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten sekä hallituksen varajäsenten valinta.

Puheenjohtajana jatkaa Marko Mikkola.

Hallitus ja henkilökohtaiset varajäsenet

Aki Markkola (Heljä Vetri)

Petri Puttonen (Juhani Sirkiä)

Petri Palo (Tommi Naakka)

Ville Mikkola (Ilpo Markkola)

Leila Aspola (Satu Segersven)

Lauantaina 27.8 vietettiin tapahtumarikasta päivää. Hollolan Perussuomalaiset osallistuivat samanaikaisesti, sekä Hollolan torilla Elomarkkinoille, sekä Koskikaran-levähdysalueella Hämeenkoski-päivässä.

Hollolan Hyvinvointivaliokunnan ensimmäinen vuosi tällä valtuustokaudella on takana. Viime elokuusta lähtien olen saanut kunnian toimia valiokunnan puheenjohtajana. Hyvinvointivaliokuntaan on perussuomalaisista kuulunut itseni lisäksi jäseninä Ville Mikkola ja Petri Palo sekä varajäseninä Leea Jokinen, Petri Puttonen ja Pertti Salonen. Yhteensä jäseniä on valiokunnassa 11 ja esittelijänä toimii Hollolan hyvinvointijohtaja Kim Stömmer.

Jo ensimmäisestä hyvinvointivaliokunnan kokouksesta lähtien minulle oli selvää, että tämän porukan kanssa tulee mielenkiintoisia ja antoisia keskusteluja ja päätöksiä. Tämä tunne on vuoden mittaan vahvistunut entisestään. Olemme luoneet hyvän, rennon toisiamme kunnioittavan keskustelukulttuurin, jossa on myös ollut huumoria ja naurua mukana.

Ryhmämme jäsenet ovat osoittaneet erityisen pohtivaa, rohkeaa ja aktiivista osallistumista. Yhtenä voisin mainita valtuustoaloitteen Hollolaan muuttavien vauva- ja muuttorahasta (alunperin Tuija Brax, vihr). Koska talousarviossa ei ole varattu erillistä määrärahaa, näki ryhmämme kuitenkin tämän positiivisena mahdollisuutena ja teki muutosehdotuksen, jossa ei annettaisikaan rahaa, vaan hyvityksenä hyvinvoinnin palvelualueen jo tuottamista palveluista. Ehdotuksemme sai yksimielisen kannatuksen. Tämä pilotoidaan vuosina 2023-24.

Sote-uudistuksen myötä jatkossa hyvinvoinnin palvelualue tulee olemaan suurin rahan käyttäjä kunnassa. Uhkana kuitenkin on, että se on myös ensimmäinen, johon säästöt iskevät. Sen vuoksi, jotta pystymme tulevaisuudessakin panostamaan monipuoliseen ennaltaehkäisevään työhön (liikunta, ruoka, mieli, terveys) sekä mm. lasten ja nuorten onnistuneen koulupolun toteutumiseen, kaikkien kuntalaisten turvalliseen arkeen, perheiden tukemiseen, tulee tarkasti pohtia, mihin rahamme laitetaan lisäämättä velkataakkaa.

Erityisopetus, kolmiportainen tuki, varhainen puuttuminen, harrastamisen Suomen malli, opetukseen ja oppimiseen panostaminen, koko oppivelvollisuusajan tukeminen, tässä joitakin nostoja, jotka tulevat olemaan entistä suuremmassa roolissa tulevaisuudessa. Kun oppilasmäärät vähenevät, vähenee samassa tahdissa myös valtiolta saama avustus. Kuitenkin Hollolassa koulujen ryhmäkoot ja tuntikehys halutaan pitää keskiarvoa pienempänä sekä panostaa kasvatukseen ja opetukseen, erityisopettajiin, ohjaajiin ja koulunuorisotyöhön.

Syksyn tullen paneudumme uusin voimin tuleviin em. haasteisiin ja Hyvinvointivaliokunnallemme kuuluviin tehtäviin ja päätöksentekoon. Hyväksytyn kuntastrategian jalkauttamista tulemme myös odottamaan mielenkiinnolla. Tulemme jatkamaan myös monipuolista yhteistyötä muiden valtuutettujen sekä viranhaltijoiden kanssa.

Hyvää ja aurinkoista kesää!

Pia Salo

Hyvinvointivaliokunnan pj.

Kunnanvaltuutettu

Hyvinvointivaliokunta on kokoontunut kuluneen talven ja kevään aikana useaan otteeseen. Valiokuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 9 jäsentä. Valiokunnan toiminta on ollut aktiivista ja hyvää keskustelukulttuuria noudattavaa.

Yhdistysten avustaminen

Hyvinvointivaliokunta on päivittänyt yhdistysten avustuskriteerit, johon on lisätty yhteiset päihdelinjaukset sekä uutena tuotantotukiavustus, jota on jaettavissa yhteensä 10 000e ja sen hakuaika on 31.10. saakka. Tuotantotukiavustuksen tavoitteena on tarjota hollolalaisille yhdistyksille pienimuotoinen rahallinen tukimuoto muun muassa tapahtuman järjestämiseen tai muuhun yleishyödylliseen jäseniä ja kuntalaisia aktivoivaan hakuvuoden loppuun mennessä tapahtuvaan toimintaan.

Tuotantotukiavustus korvaa vuoden 2021 ekoteko-avustuksen. Ekoteko-avustuksia jaettiin vuoden 2021 aikana yhteensä 10 000 euroa. Avustuksia haki 14 yhdistystä ja niitä myönnettiin 13 yhdistykselle. Tarkempi selvitys jaetuista kohteista löytyy valiokunnan 23.2. kokouspöytäkirjasta.

Kuluneen kevään aikana tätä uutta tuotantotukea on jo myönnetty Hollolan mieskuorolle tapahtuman mainoskuluihin, Kukonkoivun frisbee-golf-radan rappusten uusimiseen sekä Messilä-golfille perhetapahtuman järjestämiseen.

Hollolalaisten yhdistysten toiminta-avustuksia vuodelle 2022 haki 44 yhdistystä ja niitä myönnettiin 43 yhdistykselle yhteensä 69 500e.

Hollolan kunnan vapaa-aikapalvelut tekee yhteistyösopimuksen Hollolan 4H-yhdistyksen kanssa tulevan kesän lapsiparkkitoiminnasta ja nuorten kesätyöllistämisen mallista. Lapsiparkkitoimintaa järjestetään yhtenä yhdistysten toiminta-avustusmuotona. Yhteistyösopimus on arvoltaan 7 000 euroa. Lapsiparkkitoimintaa järjestetään Hollolan kuntakeskuksessa kesä- ja heinäkuussa. Toiminta on maksutonta.

Jäähallin kesäajan vuokraus

Jäähallin kesävuokrauksesta ja hinnasta on tehty päätös ja se antaa mahdollisuuden suurienkin tilaisuuksien järjestämiseen Hollolassa 1.5.-15.7. välisenä aikana.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuvapautusperiaatteiden muuttaminen

Aikaisemmin Hollolassa oli käytössä kolme eri vaihtoehtoa aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuille: täysi maksu, maksun alennus ja maksuvapautus. Tämä on koettu ongelmalliseksi monellakin tapaa. Sen vuoksi valiokunta on tehnyt päätöksen, että maksuissa otetaan käyttöön vain kaksi porrasta: täysi maksu ja maksuvapautus, joka myönnetään erillisellä hakemuksella kriteerien täyttyessä toimintavuodeksi kerrallaan. Tästä lisää tietoa valiokunnan 13.4. kokouksen pöytäkirjassa.

Hollolan vuoden 2021 liikunta-/urheilutekopalkinto

Hyvinvointivaliokunta valitsi Hollolan vuoden 2021 liikunta-/urheilutekopalkinnon saajaksi rulla-ampumahiihdon SM-kisojen järjestäjän Hollolan Urheilijat -46 ampumahiihtojaoston. Valitettavasti Etelä-Suomen Sanomien tekemästä artikkelista viikko sitten lauantaina pidetystä urheilugaalatapahtumasta tämä maininta oli jostain syystä jäänyt pois. Siksi haluan sen vielä tässä erikseen nostaa esiin.

Kuntalaisaloite koskien liukuesteiden jakopaikkoja

Hollolan kunta on jakanut liukuesteitä vuodesta 2020 alkaen. Ongelmana on ollut se, että hyvinvoinnin palvelualueen budjetista on pitänyt erikseen katsoa, löytyykö kullekin talvelle liukuesteisiin rahaa. Kuntalaisaloitetta käsitellessään hyvinvointivaliokunta on tehnyt päätöksen, että hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön kustannuspaikalle varataan jatkossa erillinen 2000 euron määräraha liukuesteiden hankintaa varten vuosittain sekä, että liukuesteitä jaetaan vuosittain Hollolan pääkirjastossa sekä Hämeenkosken ja Kalliolan sivukirjastoissa.

Kuntalaisaloite erityisuimakortti Hollolaan

Valiokunta on päättänyt, että Hollolan uimahallissa otetaan käyttöön erityisuimakortti, joka on tarkoitettu hollolalaisille eri tavoin vammaisille ja pitkäaikaissairaille aikuisille henkilöille edistämään omaehtoista uintiharrastusta. Kortin hinta on 60e/vuosi.

Samoin Hollolan uimahallin kuntosalin ja Hämeenkosken kuntosalin lippuhinnat on yhtenäistetty ja tarkistettu kesäkäytön ajaksi.

Pia Salo

Hyvinvointivaliokunnan pj.

Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Pia Salo (ps) kävi tutustumassa Hollolan kunnan vapaa-aikapalveluiden laajaan toimintakenttään. Kirjaston, uimahallin ja nuorten työpaja Osuman jälkeen matka jatkui kulttuuritalolle, jonka jälkeen pyörähdys Mestassa. Tästä matka jatkui kohti Hämeenkoskea ja mm. uusia kirjastotiloja, jotka avautuvat Seuralaan elokuussa!

23.4.2022 klo 10:00 – 12:00

Perussuomalainen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen on eilen laittanut vireille toimenpidealoitteen Ottawan miinankieltosopimuksesta irtautumiseksi. Ronkainen kerää kansanedustajien allekirjoituksia ja aloite on tarkoitus jättää torstaina klo 16. Suomi liittyi henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011.

– Ottawan sopimukseen liityttiin aivan toisenlaisena maailmanaikana ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut siitä radikaalisti. Meidän tulee saada oma miinantuotanto käyntiin osana tehokkaan ja uskottavan maanpuolustuksen järjestämistä, Jari Ronkainen perustelee.

Vihamielisyydet Ukrainaa kohtaa aloittanut Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli.

– Meillä on 1 300 kilometriä yhteistä maarajaa aggressiivisesti käyttäytyvän valtion kanssa. Ammumme omaan nilkkaan, jos vapaaehtoisesti luovumme korvaamattomista ja kustannustehokkaista henkilömiinoista, Jari Ronkainen toteaa.

Henkilömiinat korvaavaa asejärjestelmää on kehitetty, mutta sellaista ei ole saatu käyttöön runsaasta odottelusta huolimatta.

– Leijona Instituutin Puolustusvoimille kehittämä hyppypanos on kovasti odotettu. Se kuitenkin eroaa toimiviksi todetuista henkilömiinoista siten, että se vaati erillisen tähystäjän laukaisemaan asejärjestelmän, kun vihollinen on havaittu. Tämä sitoo ainakin yhden taistelijan tehtävään ja asettaa hänet myös vaaraan, toisin kuin henkilömiinat, Ronkainen kuvailee.

Ottawan sopimus on mahdollista irtisanoa kuudessa kuukaudessa ilmoittamalla siitä sopimuksen tallettaneille Yhdistyneille kansakunnille. Miinakielto kuitenkin jatkuu irtisanomisaikana syntyneen sodan loppuun saakka, mikäli sota alkaa irtisanomisaikana.

– Sopimuksia on kyettävä tarkastelemaan uudelleen, kun olosuhteet muuttuvat. Ottawan miinankieltosopimus haittaa asiantuntijoidenkin mukaan puolustuskykyä ja mielestäni nyt on perusteltu ja ulkopoliittisestikin sopiva hetki irtautua siitä, Ronkainen kertoo.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Jari Ronkainen, p: 09 432 3141, jari.ronkainen@eduskunta.fi

PERUSSUOMALAISET ALUEVALTUUTETUT

PÄIJÄT-HÄME

Joensuu Jyrki, Hollola

Elomaa Ville-Veikko, Lahti

Nieminen Mira, Lahti

Lehto Rami, Lahti

Granlund Saija, Lahti

Sorsa Tuomas, Lahti

Sikkilä Sari, Orimattila

Ronkainen Jari, Hollola

Saloranta Tuija, Lahti

Markkola Aki, Hollola

VARALLA

Ruuth Jarmo, Heinola

Ekman Johanna, Orimattila

Segersven Satu, Hollola

Hykkyrä Tommi, Orimattila

Palo Petri, Hollola

Salonen Harri, Heinola

Ratia Jorma, Lahti

Kaasinen Hannu, Lahti

Tuomi Maarit, Lahti

Rautkoski Mikko, Heinola

Eduskunnan puhemiehelle

Tartuntatautilain 9 §:n mukaan kunnan velvollisuutena on järjestää alueellaan tartuntatautien vastustamistyö, johon kuuluu tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjunta.

Pääkaupunkiseudun sekä Uudenmaan kunnat kuten Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi ja Tuusula ilmoittivat 21.1.2022, että eivät enää määrää koronavirukseen sairastuneita eristykseen tartuntatautilääkäreiden viranomaispäätöksillä. Jatkossa kunnat noudattavat normaaleja sairauslomakäytäntöjä koronavirusinfektioissa. Uuden käytännön on määrä astua voimaan heti.

Perusteluna käytännölle kunnat ovat kertoneet, että tartuntatautiviranomaisen asettama eristys on menettänyt vaikuttavuutensa. Valtavirukseksi noussut omikronmuunnos on moninkertaistunut päivittäisten tartuntojen määrän joulukuun alun jälkeen ja ruuhkauttanut koronavirustestauksen, tartunnanjäljityksen ja perusterveydenhuollon palvelut vakavasti. Terveydenhuollon koronatestiin pääsy voi kestää useita vuorokausia

Tartuntatautilain 63 §:n mukaan ”Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää yleisvaaralliseen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäiltyyn tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön eristämisestä enintään kahden kuukauden ajaksi, jos taudin leviämisen vaara on ilmeinen ja jos taudin leviämistä ei voida estää muilla toimenpiteillä.”

Normaaleihin sairauslomakäytäntöihin siirtyneiden kuntien mukaan yksilön perusoikeuksia rajoittava päätös on viimesijainen keino epidemian rajaamiseksi. Perusoikeusrajoitusten tulee olla tehokkaita ja välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi. THL:n 17.1.2022 antaman lausunnon mukaan hybridistrategian testaa-eristä-jäljitä-hoida -mallilla ei enää voida hidastaa tartuntojen leviämistä. Tartuntatautilain edellyttämää epidemiologista perustetta laajamittaisille eristyspäätöksille ei siten enää ole.

Kuntien perustelujen mukaan viimeisimmän, koronaviruspandemiaa edeltävän kansallisen pandemian varautumissuunnitelman mukaan pandemiavaiheessa ei ole enää tarvetta tunnistaa yksittäisen potilaan taudinaiheuttajaa, vaan taudinaiheuttajan selvittely tulee kohdentaa vakavasti sairaisiin potilaisiin. Terveydenhuollon testaus kohdennetaan tämän vuoksi tällä hetkellä muun muassa vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluviin ja sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviin.

Tartuntatautilain 4 §:n mukaan tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos kaikki kolme kriteeriä täyttyvät:

1) taudin tarttuvuus on suuri;

2) tauti on vaarallinen; ja

3) taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaisiksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.

Koronaviruksen omikron-variantin kohdalla erityisesti kolmas kriteeri on kyseenalainen. Pääministeri kertoi 9.1.2022 Aamulehdessä, että ”viruksen leviämisen pysäyttäminen on käytännössä mahdotonta”. Kuntien toiminnan lisäksi mm. Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä haastavat näkemyksen siitä, että taudin leviämistä olisi enää mahdollista estää henkilöihin kohdistettavilla toimenpiteillä. Johtajaylilääkäri Pietilän mukaan sikainfluenssaa kohdeltiin yleisvaarallisena tartuntatautina 2009 epidemian alkuvaiheessa, mutta se poistettiin listalta syksyllä 2009, jolloin siirryttiin epidemian ’torjuntavaiheesta’ epidemian ’lievennysvaiheeseen’. Hänen mukaan covidin kanssa olisi todennäköisesti tarpeen menetellä samoin. Myös Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Peter Nieminen pitää jo nyt perusteltuna koronan poistamista yleisvaarallisten tartuntatautien listalta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen on antanut tukensa Uudenmaan kuntien päätökselle. Salminen olisi lisäksi valmis luopumaan koko Suomessa karanteeneista ja laajamittaisesta tartunnanjäljityksestä koronan torjunnassa, kun tarkoitetaan rokotettujen ihmisten lievistä tapauksista.

.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus perustelee rajoitukset ihmisten perusoikeuksiin ja elinkeinonharjoittamiseen, tilanteessa, jossa kunnat ovat luopuneet tartuntatautilain yleisvaarallisia tartuntatauteja koskevista velvoitteistaan, ja

miten hallitus perustelee koronaviruksen sisällyttämistä yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon ottaen huomioon asiantuntija-arviot sekä tartuntatautilain kriteerit yleisvaarallisille tartuntataudeille?

Helsingissä 26.1.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Jari Ronkainen [ps]

Vuoden 2022 hallitus piti järjestäytymiskokouksen 16.1.2022 etänä. Puheenjohtaja syyskokouksessa jo valittu Marko Mikkola, 1. varapuheenjohtaja Aki Markkola, 2. puheenjohtaja Ville Mikkola, sihteeri Leila Aspola ja rahastonhoitaja Petri Palo. Jäsenasioista vastaa Aki Markkola. Katso tarkemmin oikean yläkulman valikosta kohdasta HALLITUS 2022.

Yhdistetyssä kevät- ja syyskokouksessa valittiin vuodelle 2022:

Puheenjohtajana jatkaa Marko Mikkola

Hallituksen jäsen/varajäsen

Aki Markkola/Markku Jäntti
Arttu Kärki/Juhani Sirkiä
Petri Palo/Tero Silkosuo
Ville Mikkola/Petri Puttonen
Leila Aspola/Satu Segersven

Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan varapuheenjohtajan(t), sihteerin, taloudenhoitajan ja jäsenasioiden hoitajan.

Heljä ja Kari Vetri palkittiin yhdistyksen eteen tehdystä kenttätyöstä. He ovat vuosien aikana ajaneet satoja kilometrejä ja jakaneet kymmeniätuhansia lehtiä ja mainoksia postilaatikoihin.

OAJ:n Hollolan paikallisyhdistys kutsui uusia kunnanvaltuutettuja tutustumaan opetuksen arkeen maailman opettajien päivänä 5. lokakuuta. ”Näytämme, miten tulevaisuuksia tehdään”. Koulutus- ja kasvatusasiat nousevat sote-uudistuksen myötä entistä suurempaan rooliin kunnan päätöksenteossa. Siksi päättäjille halutaan näyttää, mitä opetuksen arki tänä päivänä on, Hollolan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Birgitta Lyytikkä sanoo.

Tiistaina 5. lokakuuta vietettiin maailman opettajien päivää. Sen kunniaksi OAJ:n Hollolan paikallisyhdistys kutsui Hollolan hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Pia Salon tutustumaan siihen, mitä opetus tänä päivänä on. Kyse on valtakunnallisesta tempauksesta, jossa on mukana kymmeniä OAJ:n yhdistyksiä eri puolilta Suomea.

Birgitta Lyytikan mielestä on todella tärkeää, että kuntapäättäjät tuntevat koulutuksen ja kasvatuksen nykyarjen iloineen ja suruineen. Siten päättäjillä on hyvät edellytykset tehdä viisaita päätöksiä koulutus- ja kasvatusasioista, jotka ovat sote-uudistuksen myötä nousemassa entistä suurempaan rooliin.

Opetuksen arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä muuttunut todella paljon. Monella päättäjällä on omasta koulupolusta jo aikaa, ja Birgitta uskoo, että jo tällainen pieni piipahdus nykykoulussa voi avata silmiä sille, miten moni asia on toisin kuin omissa muistikuvissa.

Pia Saloa on aina kiinnostanut koulujen arkityöskentely. Hän kävi omien lastensa oppitunteja seuraamassa alakoulun jokaisella luokka-asteella. Kaksi vuotta sitten hän tutustui kaikkiin muihin Hollolan kouluihin, niiden opetukseen ja monipuolisiin oppimisympäristöihin. Kankaan koulu jäi tuolloin väliin, kun korona sulki maailman. ”On todella hienoa, että minulle tarjottiin mahdollisuus tutustua Kankaan kouluun”, sanoo Pia Salo.

Kankaan koulu on vaativan erityisen tuen koulu perusopetuksen oppilaille, jossa oppimismaailma on todella oppilaslähtöistä. Eri ammattialojen aikuisia tarvitaan huomattavasti enemmän tukemaan oppimista kuin muissa kouluissa. Pienryhmät, omat opettajat ja koulunkäyntiavustajat, koulukuraattori, psykiatriset sairaanhoitajat, muu henkilökunta, omat henkilökohtaiset apuvälineet ja oppimista tukevat apuvälineet, myös digitaaliset, ovat suuressa ja tärkeässä roolissa johdonmukaiseen oppimistulokseen. Oppilaan tunteminen henkilökohtaisesti auttaa selviytymään arkipäivän tilanteista ja sitä kautta myös saamaan oppilaalle kokonaisvaltaista hyvinvointia ja eväitä elämään turvallisen oppimisympäristön avulla. Käsinkosketeltava työrauha oppituntien aikana oli osoitus siitä, että paljon on hyvää työtä tehty.

Huolenaiheitakin Pia Salolla nousi vierailulla esiin, lähinnä opettajien turvallisuus ja jaksaminen. Mutta yhtälailla oppilaan henkilökohtainen pahoinvointi, suru ja siitä kumpuava epätoivo, väsymys, joka näyttäytyi suunnattomana raivona. Turvallinen aikuinen, aikuisen turvana olevat muut aikuiset saivat tilanteen kuitenkin rauhoittumaan. ”Näin sivusta seuraajana entistä suurempi arvostus nousi opettajien, kaikkien, ja myös muiden koulussa työskentelevien ammattitaitoa kohtaan”, kertoo Pia Salo.

”Opettajan ammatillisen onnistumisen sain tuntea, kun opettaja kertoi oppilaan niin hyvästä edistymisestä, että hän pääsee siirtymään tavallisen koulun opetukseen. Tämä samainen oppilas oli käynyt sinä aamuna tutustumassa tulevaan kouluunsa, eli viereiseen Salpakankaan kouluun. Takaisin omaan luokkaan tullessaan, hänellä oli hymy huulillaan.”

Teksti:
Birgitta Lyytikka, OAJ Hollolan paikallisyhdistyksen pj.
Pia Salo, Kunnanvaltuutettu (PS), Hyvinvointivaliokunnan pj.

Hollolan kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina 16.8.2021 ja Hollolan perussuomalaisia valittiin seuraaviin luottamuselimiin:

Valtuuston vaalilautakunta Aki Markkola, varajäsen Jari Ronkainen.
Valtuuston puheenjohtaja Jari Ronkainen.
Tarkastuslautakunta Jyrki Joensuu, varajäsen Leea Jokinen
Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Aki Markkola, varajäsen Petri Palo,
Hannu Siljander, varajäsen Ilpo Markkola,
Satu Segersven, varajäsen Mira Viljanen.
Keskusvaalilautakuntaan Pauliina Ruuth, varajäsen Marko Jokiranta.
Elivoimavaliokuntaan Sakari Marttila, varajäsen Vesa Aholainen,
Kari Aaltonen, varajäsen Pasi Salmijärvi,
Mira Viljanen, varajäsen Christa Asikainen.
Valvontajaosto Mira Viljanen, varajäsen Marko Mikkola.
Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Pia Salo, varajäsen Leea Jokinen,
Petri Palo, varajäsen Petri Puttonen,
Ville Mikkola, varajäsen Pertti Salonen.
Päijät-Hämeen maakuntaliiton kuntayhtymän edustajainkokoukseen varaedustaja Jari Ronkainen.
Käräjäoikeuden lautamies Pauliina Ruuth.
Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Kari Aaltonen ja Satu Segersven.

Jari Ronkainen tähtää perussuomalaisten ykkösvarapuheenjohtajaksi – Halla-ahon seuraajaksi hän kannattaa Riikka Purraa. Elokuussa Seinäjoella on luvassa jännittävä puoluekokous.

Kansanedustaja ja Hollolan kuntavaalien ääniharava Jari Ronkainen (ps.) aikoo asettua ehdolle perussuomalaisten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Puolue valitsee puheenjohtajan ja kolme varapuheenjohtajaa Seinäjoen puoluekokouksessa 14.–15.8.
Ronkainen oli kaksi vuotta sitten ehdolla puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi, muttei tullut valituksi.

Ronkaisella on pitkä kokemus perussuomalaisten Hämeen piirin puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.
– Uskon, että minulla olisi annettavaa puolueen kenttätyöhön, koska kokemusta on kertynyt myös haastavista paikoista piirin puheenjohtajana.

RONKAINEN LIITTYI puolueeseen vuonna 2008, kun oli ensin noussut sitoutumattomana valtuustoon. Hämeen piiriin puheenjohtajistossa hän aloitti 2010. Hän on ollut myös perussuomalaisten puoluehallituksen ja puoluevaltuuston jäsen.

– Nyt on edessä tärkeitä paikkoja. Ensin aluevaalit ja sitten perään eduskuntavaalit. Perussuomalaisten tavoitteena on voittaa vaalit suurimpana puolueena.

Ronkainen korostaa, että politiikka on joukkuepeliä, jossa tarvitaan hyvää yhteishenkeä.

Hollolan perussuomalaiset ry:n hallitus ja valtuustoryhmä ovat yksimielisesti päättäneet esittää seuraavat luottamushenkilöt tulevalle valtuustokaudelle:
Kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi: Jari Ronkainen
Kunnanhallituksen varapuheenjohtajaksi: Aki Markkola
Kunnanhallituksen muut jäsenet: Hannu Siljander ja Satu Segersven
Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajaksi: Pia Salo
Hyvinvointivaliokunnan muut jäsenet: Petri Palo ja Ville Mikkola
Elinvoimavaliokuntaan jäseniksi: Sakari Marttila, Kari Aaltonen ja Mira Viljanen.
Tarkastuslautakuntaan: Jyrki Joensuu

Lopullisen päätöksen valinnoista tekee kunnanvaltuusto 16.8.2021 järjestäytymiskokouksessaan.

Etelä-Suomen Sanomat 28.6.2021

Hollolassa jaettiin alkavan valtuustokauden luottamuspaikat – puolueensa äänikuningas Jari Ronkainen on kiinnostunut valtuuston puheenjohtajan tehtävästä
”Kunnanhallituksen puheenjohtajan valinnassa ratkaisee äänimäärä ja se, kenellä on resursseja hoitaa tehtävää”, sanoo kokoomuksen tulevan valtuustoryhmän vetäjä.
Hollolassa on saatu päätökseen ryhmien väliset neuvottelut alkavan valtuustokauden luottamuspaikoista.

Kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävä kuuluu jatkossakin kokoomukselle, joka säilytti kuntavaaleissa asemansa Hollolan suurimpana puolueena.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajan paikka menee perussuomalaisille, joka nousi vaaleissa SDP:n ohi Hollolan valtuuston toiseksi suurimmaksi ryhmäksi.
Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajuus menee perussuomalaisille. Elinvoimavaliokunnan ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajan tehtävät kuuluvat molemmat SDP:lle.

Kokoomus ja perussuomalaiset saavat molemmat kolme paikkaa kunnanhallitukseen ja valiokuntiin. SDP:llä ja keskustalla paikkoja on molemmilla kaksi ja vihreillä yksi.

JUHANNUKSEN ALLA käydyt neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä, kertoo kokoomuksen tulevan valtuustoryhmän puheenjohtaja Pasi Jalonen.

– Kaikki loksahti nätisti paikalleen, hän toteaa.

Kokoomus käsittelee henkilövalintoja 7. heinäkuuta. Jalonen ennakoi, että puolue julkistaa esityksensä nimistä vasta elokuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa.
– Kunnanhallituksen puheenjohtajan valinnassa ratkaisee äänimäärä ja se, kenellä on resursseja hoitaa tehtävää, joka on kuitenkin aika vaativa. Sitä ryhmä puntaroi.

Kokoomuksen valtuutetuista Teemu Kinnari ja Pentti Lampi keräsivät molemmat kuntavaaleissa runsaan 200 äänen potin. Minna Halmeen ja Helena Maattolan äänimäärä oli 171.

– Viime kädessä valtuusto päättää, Jalonen ennakoi valintaa.
VALTUUSTON puheenjohtajaksi on halutessaan vahvoilla kansanedustaja Jari Ronkainen (ps.), joka oli puolueensa ääniharava 372 äänellä.

– Tottakai valtuuston puheenjohtajan tehtävä kiinnostaa, mutta täytyy kuunnella ryhmän näkemys asiaan. Ylikunnallinen pöytäkin on vielä katsottavana, Ronkainen toteaa.
Ronkainen kuvailee paikkaneuvotteluiden henkeä ”loistavaksi”.

– On hienointa, että sovitaan hyvin ja kaikki kunnioittavat vaalitulosta.

Perussuomalaisten uusi valtuustoryhmä päättää henkilövalinnoista yhdessä paikallisyhdistyksen hallituksen kanssa.

SDP ja vasemmistoliitto tekivät neuvotteluissa teknisen vaaliliiton.

– Olimme jakolistalla kolmansia. En osaa sanoa, olisivatko valinnat menneet samalla tavalla ilman vaaliliittoakin, demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja Kari Hyytiä sanoo.

ALKAVASTA KAUDESTA odotetaan kuntatalouden näkökulmasta hankalaa.

– Sote-uudistus tulee vaikuttamaan suuresti kuntien talouteen. Meiltä lähtee veroeuroja, mutta velat jäävät. Jos toimintaa lähdetään sopeuttamaan, kivaa ei tule olemaan, Jalonen toteaa.

Ronkainen arvelee, että tuleva kausi voi olla ”yksi hankalimmista sitten sota-aikojen”.

– On vaikea arvioida, mitä tarkoittaa, että osa rahoista siirtyy muuta reittiä.

Näin puheenjohtajuudet Hollolassa jaetaan
KUNNANHALLITUS: pj. kokoomus, vpj. perussuomalaiset

KUNNANVALTUUSTO: pj. perussuomalaiset, 1. vpj. keskusta, 2. vpj. kokoomus

HYVINVOINTIVALIOKUNTA: pj. perussuomalaiset, vpj. kokoomus

ELINVOIMAVALIOKUNTA: pj. SDP, vpj. vihreät

TARKASTUSLAUTAKUNTA: pj. SDP, vpj. kokoomus

Paikkamäärät kunnanhallituksessa ja valiokunnissa: kokoomus 3, perussuomalaiset 3, SDP 2, keskusta 2, vihreät 1.

Hollolan perussuomalaiset ry:n valtuutetut pitivät järjestäytymiskokouksen ja valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Aki Markkola, varapuheenjohtajaksi Petri Palo sekä sihteeriksi Pia Salo. Valtuustoryhmään kuuluu 10 valtuutettua ja 10 varavaltuutettua. Valtuustoryhmä aloittaa toimintansa 1.8.2021.

Perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen ja Mari Rantanen ovat pöyristyneet Helsingin poliisin toiminnasta Elokapina-mielenosoituksessa. Elokapina-liike on mielenosoituksessaan leiriytynyt Mannerheimintielle ja katkaissut liikenteen Helsingin pääväylällä eilisestä lähtien. Mielenosoituksen hajottamisen sijasta Helsingin poliisi on turvannut leiriytymisen kadulla.

– Poliisilla on poliisilain 9 § mukaan oikeus ja nähdäkseni velvollisuus mielenosoituksen hajottamiseen tai siirtämiseen, jos se on esteenä liikenteelle. Lisäksi mielenosoittajien yksipuolinen kieltäytyminen yhteistyöstä poliisin kanssa tuskin tukee heidän asiaansa, Jari Ronkainen perustelee.

Kokoontumisoikeus on perusoikeus, joka mahdollistaa mielenosoittamisen julkisilla paikoilla. Kyse ei ole kuitenkaan absoluuttisesta oikeudesta.

– Kokoontumislaissakin on rajoituksensa. Esimerkiksi sen 3 § määrää, että tilaisuudesta ei saa aiheutua huomattavaa haittaa ympäristölle. Mielestäni Helsingin pääväylän katkaiseminen on jo erittäin merkittävä haitta, Mari Rantanen sanoo.

Kansanedustajakaksikko ihmettelee Helsingin poliisin erilaista toimintalinjaa verrattuna aiempiin mielenosoituksiin, joita on korona-aikana hajotettu ja joissa mielenosoittajia on otettu kiinni niskoittelusta poliisia vastaan. Perussuomalaiskaksikon mielestä poliisin tulisi kohdella kaikkia mielenosoituksia samoilla säännöillä.

– Nyt ollaan avaamassa sellaista Pandoran lipasta mielenosoitusten järjestämisessä, jota sisäministeriössä ja poliisissa on tuskin harkittu ennakkoon. Mikä estää leiriytymisen ja Mannerheimintien tai minkä tahansa muun väylän tukkimisen määrittämättömäksi ajaksi jatkossa, Ronkainen ja Rantanen ihmettelee.

Helsinkiläinen Rantanen teki poliisin toiminnasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Jari Ronkainen, p: 09 432 3141, jari.ronkainen@eduskunta.fi

Kansanedustaja Mari Rantanen, p: 09 432 3178, mari.rantanen@eduskunta.fi

Neljä vuotta on kohta takana Hollolan hyvinvointivaliokunnan (HYVA) jäsenenä. Ei ollut alussa tietoa, mitä kaikkea se pitää sisällään. Kaikenikäisten kuntalaisten monipuolisesta hyvinvoinnistahan on kyse. Toimin-taperiaatteemme on koko ajan ollut, että perehdymme, kuuntelemme kohderyhmiä, teemme päätökset vastuullisesti ja tarvittaessa olemme päätyneetkin tekemään muutosehdotuksia.

Kokouksen esityslistan tultua olemme perehtyneet siihen huolellisesti. Mihin tämä asia ja sitä koskeva päätös johtaa? Miten se vaikuttaa kuntalaisten arkeen? Kuluneen neljän vuoden aikana olemme jalkau-tuneet kentälle ja perehtyneet hyvinvoinnin palvelualueeseen monipuolisesti. Esimerkkinä mainittakoon, että Pia Salo tutustui lähes kaikkiin Hollolan kouluihin ja useaan päiväkotiin nähdäkseen niiden arkea. Aki Markkola tutustui koulumaailmaan käymällä vanhempainilloissa ja kuulemalla lapsiperheitä.

Valtuustokauden raskaimpana kokonaisuutena oli palveluverkkoselvitys. Kuntatalouden synkät näkymät ja massiiviset investointipaineet sekä laskevat oppilasennusteet synnyttivät valtuustolle painetta palvelu-verkkoselvitykseen. Selvitys ohjautui valmisteltavaksi HYVA:lle. Selvitys oli haastava kokonaisuus: mm. koulujen kunto, laskevat oppilasmäärät, huoltajien huoli, koulujen sijainti ja koulumatkat olivat esillä. Oli mietittävä Hollolan tulevaisuutta kokonaisuutena, elinvoimatekijöitä, talouden luomia ehtoja. HYVA:n jäsenenä on joutunut olemaan puun ja kuoren välissä, sillä oli selvää että koulupäivien sisällöstä ei voinut karsia ja valtuuston asettamien tavoitteiden tuli toteutua. Valiokunnan päätös palveluverkosta ei ollut yksimielinen. Paimelan koulun lakkauttamiseen emme nähneet perustetta, ja äänestimme tämän säilyt-tämisestä jo valiokunnassa. Mielestämme palveluverkkoa ei tule enää supistaa. Kyläkoulut vaikuttavat vahvasti kylien elinvoimaisuuteen ja kunnan tulee huomioida palveluverkko alueiden kehittämisessä.

Operointi hyvinvoinnin palvelualueen tiukalla budjetilla on aiheuttanut päänvaivaa, ja herättänyt runsaasti keskustelua mm. kuntien yli 600 lakisääteisestä tehtävästä. Varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta säästä-mistä emme kannata, vaan sisältöä tulee kehittää ja resurssien oltava riittävät. Tällä valtuustokaudella saimme yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin sekä laskimme iltapäiväkerhojen minimilapsimäärää, jotta kerhot toteutuvat. Äänestämällä saimme pidettyä varhaiskasvatuksen loma-aikojen maksuhyvityk-set voimassa ja koronan aiheuttamat poissaolot hyvitettäväksi. Koronan tuomat haasteet oppimisessa ja jaksamisessa perusopetuksessa on ollut suurena huolenaiheenamme. Tulevaisuuteenkin työtä riittää kaikilla.

Hyvinvointiin laajasti liittyvät vapaa-aika- ja liikuntapalvelut on meille tärkeitä. Positiivisena toimena kan-natimme mm. yhteisöllistä kirjastoa, liikunnanohjaajien palkkaamista, liikuntapaikkojen kehittämistä, kenkiin asetettavien liukuesteiden edelleen jakamista. Tukemalla eri yhdistysten ja Hälvälän ampumara-dan toimintaa, olemme saaneet mahdollistettua Hollolassa kaikille monipuolisia virikkeitä. Erittäin positii-vinen päätös on jatkaa maksuttomien tilojen tarjoamista kuntalaisille. Kiitos kuntalaisille, virkamiehille ja hyvinvointivaliokunnan jäsenille menneestä kaudesta. Toivottavasti saamme olla jatkossakin mukana kehittämässä Hollolan kuntaa yhä paremmaksi paikaksi elää.

Aki Markkola ja Pia Salo
Kuntavaaliehdokkaat (ps)
Hollola

Perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen on ottanut blogissaan kantaa hallituksen kaavailemaan lakimuutokseen, joka mahdollistaa ruuhkamaksujen käyttöönoton.

Ronkainen näkee, että kansalaiset eivät ole valmiita hyväksymään ruuhkamaksuja. Kirjoituksessaan Ronkainen kuvailee, kuinka ruuhkamaksuista uhkaa muodostua veronkaltainen kustannus työssäkävijöille jo valmiiksi korkean verotuksen Suomessa.

Ruuhkamaksuista saattaa Ronkaisen mukaan muodostua myös keino kunnille pönkittää heikkoa talouttaan autoilijoiden kustannuksella.

Koko kirjoitus on luettavissa osoitteessa https://www.jarironkainen.fi/jyrkka-ei-ruuhkamaksuille/

Lisätietoja: Kansanedustaja Jari Ronkainen, p: 09 432 3141, jari.ronkainen@eduskunta.fi

Hollola on laaja alue, joka koostuu eri kokoisista ja tyyppisistä kylistä. Kunnan päätöksenteossa on huomattu sen osittain unohtuvan ja kiinnittyvän liikaa kuntakeskuksen ja sen palveluiden kehittämiseen. Kyliin ei ole panostettu tarpeeksi suurella intensiteetillä. Myös valtakunnan politiikasta voi huomata, miten palveluja yritetään jatkuvalla syötöllä väkisin keskittää. Tähän myös maakuntauudistus ja SOTE-uudistus pyrkivät. Mielestäni tämä ei ole aina se oikea suunta, koska kaikki Suomen noin 300 kuntaa eroavat paljon toisistaan monellakin eri tapaa.

Keskittämisen negatiivisia vaikutuksia voidaan huomata päivittäin. Kyläkouluja lakkautetaan ja rakennetaan yhä isompia laitoksia, joihin lapset kärrätään pitkän matkan päästä taksikyydein. Hammaslääkäri ja terveyspalvelut ruuhkautuvat. Palvelujen keskittyessä jonot kasvavat. Osa muistaa ajan, kun lääkäriin saattoi saada ajan jopa saman päivän aikana. Nyt terveyspalveluja jonotetaan päiviä tai jopa kuukausitolkulla. Resurssit ja tehtävät eivät ole tasapainossa.

Paikalliset alueet näivettyvät keskittämisen myötä ja pyrkivät vain asuttamaan ihmisiä. Vaarana on se, että tulot karkaavat naapurille. Ennen oli esimerkiksi kyläkauppoja, jossa pääsi hoitamaan päivittäiset kauppa-asia helposti ilman, että tarvitsi lähteä välttämättä isolle kirkolle. Nyt moni lähtee Lahden puolelle isoon kauppakeskukseen tekemään kaikki ostoksensa, koska alueellinen tarjonta ei ole kunnossa siellä, missä ihmiset asuvat. Sama näkyy myös muiden palvelujen ja yritysten sijoittumisessa. Yritykset hakeutuvat kauppajättiläisten viereen, koska asiakkaat liikkuvat näissä. Verotulot valuvat muualle kuin Hollolaan.

Jos kunta on pinta-alaltaan suuri, kuten Hollola on, tulisi asiaa tarkastella enemmän kyläkohtaisesti ja kehittää sen mukaan. Emme voi ajatella esimerkiksi järjestävämme julkisen liikenteen verkostoa kaikkialle. Olemme laaja-alainen kunta emme kaupunkikeskittymä. Täällä emme tarvitse pikayhteyttä Miekkiöstä Vaaniaan. Tarvitsemme omaa kulkuvälinettä pitkiin siirtymiin ja tämän takia meidän tulee taata tiestön hyvä kunto liikkumiselle. Tämä on kunnan perustehtävä.

Alueellisen kehittämisen perimmäinen tarkoitus on tukea yrittäjyyttä ja tuottavaa toimintaa. Sen tarkoitus on myös lisätä viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tarvitsemme vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja yritysten sekä kuntalaisten mukaan tuloa alueiden kehittämisen keskusteluun ja päätöksen tekoon.

Kyläyhteisöjen toimintaa tulisi erityisesti tukea. Esimerkiksi Nostava/Hakosilta on hyvä esimerkki hyvästä kyläyhteisöstä, jossa kylän omalla väellä riittää ideoita ja tarmoa kehittää aluetta jopa vapaaehtoistoiminnalla. Tällaista voimavaraa tulee osata hyödyntää Hollolan kunnan päätöksenteossa ja rahoittaa yhteisöjä jatkossakin. Tämä luo alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa sekä tekee niistä haluttuja paikkoja asua ja yrittää.

Alla vielä muistin virkistykseksi joitakin Hollolan kyliä, joilla kaikilla on omat asukkaansa. Onko palvelujen saatavuus turvattu alueellisesti vai halutaanko ne keskittää kaikki lopulta yhteen paikkaan? Etola, Hakosilta, Hangasmäki, Hatsina, Heinlammi, Heinäsuo, Hersala, Huljala, Hyrkkälä, Hyväneula, Kirkonkylä Hämeenkoski, Käikälä-Kurjala, Herrala, Järventausta, Kastari, Kirkonkylä Hollola, Kukkila, Kukonkoivu, Kalliola, Kutajoki, Korpikylä-Vaaviala, Laitiala, Lahdenpohja, Luhdantausta, Maavehmaa, Messilä, Miehola, Miekkiö, Nostava, Paimela, Padonmaa, Pinnola, Porvola, Putula, Pyhäniemi, Rajaharju, Sairakkala, Salpakangas, Savistenpää, Taavelinkulma, Tenhelä, Tennilä-Voistio, Tervamäki, Tikkakallio, Toivola, Uskila, Uusi-Pätilä, Vaania ja Vihattu.

Pidetään koko Hollola asuinkelpoisena!

Ville Mikkola
Perussuomalaiset
Kuntavaaliehdokas Hollolasta numerolla 130

Korona vaikuttaa hellittäneen otettaan Suomessa, ja yhteiskunta valmistautuu palaa-maan kohti normaalia. Kesäteatterikauden avautumista odottavat pandemia-ajan riuduttamat kulttuurinnälkäisimmät politiikan seuraajat saivat tyydytettyä draamanhimoaan yli viikon mittaiseksi venyneellä puoliväliriiheksi kutsutulla hallituspuolueiden budjettineuvottelulla, joka oli enemmän näytelmää kuin vakavasti otettava hallituskriisi.

Kuka aidosti kuvitteli, että kannatusalhossa matava keskusta olisi ollut valmis jättämään vuosituhannen huonoimmalla eduskuntavaalituloksellaan lunastamansa paikan hallituksessa?

Jos puoliväliriihi oli huono näytelmä, niin sen tulokset ovat suoranainen tragedia. Holtiton menokehyksen ylitys jatkuu lähes miljardilla vuonna 2022 ja puolen miljardin euron edestä vuonna 2023, aivan kuin huolta huomisesta ei olisi.

Tukipaketti turvetuottajille on budjetin harvoja valopilkkuja, mutta tälläkin kolikolla on kääntöpuoli. Vihreät asettivat hallitussovun ehdoksi sen, että turpeen päästöjen alentamisen hidastuessa vastaavat päästövähennykset tulee löytää joltain muilta sektoreilta.

Tämä yltiökunnianhimoinen ilmastohumppa tullee tarkoittamaan jo valmiiksi tyyriin liikkumisen ja asumisen kallistumista, mikä ei ainakaan tule helpottamaan työvoiman siirtymistä työn perässä.

Suomen julkinen talous on heikennyt koronakurimuksessa vähemmän, kuin oli ennakolta pelätty. Elvytystä on toki tehty, mikä on tarkoittanut velan kasvua, mutta valtiontalouden alijäämä jäi kaikkien positiiviseksi yllätykseksi velan kasvua pienemmäksi.

Marinin hallitus aikoo kuitenkin kääntää positiivisen vireen syöksykierteeksi tiukentamalla kuristusotettaan veronmaksajien kaulalla. 150 miljoonan euron veronkiristykset tulevat onnettomaan aikaan juuri, kun talouden rattaat olisi tarkoitus saada taas rullaamaan pandemian jälkeen.
Puoliväliriihen kitkerää kalkkia varjostaa lisäksi tuleva päätös EU:n elvytyspakettiin osallistumisesta, josta Suomi on maksamassa 6,6 miljardia euroa ja saamassa 2,7 miljardia euroa.

Hölmöläisten taloudenhoitoa, jolla rahoitetaan nettosaajamaita, muun muassa Espanjaa kokeilemaan nelipäiväistä työviikkoa, Italiaa maksamaan lapsilisiä aina 21 ikävuoteen saakka sekä Unkaria vapauttamaan alle 25-vuotiaat tuloverosta.

Perustuslakivaliokunta päätyi täpärällä 9–8 äänestystuloksella oikeaan päätöksen, että EU-pakettiin osallistuminen vaatii kaksi kolmasosaa eduskunnan äänistä. Kokoomus vie kuitenkin toivoa paketin kaatamisesta ryhmäpäätöksellään äänestää tyhjää.

Tukipaketti turvetuottajille on budjetin harvoja valopilkkuja, mutta tälläkin kolikolla on kääntö puoli. Poliittista teatteria pahimmillaan

Toivottavasti keskustan ja kokoomuksen riveistä vielä löytyy selkärankaisia edustajia pelastamaan Suomen syvenevältä velkaunionilta.

Puoliväliriihi tarjoili vapunaikaan karnevaalia kylliksi, ja kuntavaalit ovat jo aivan nurkan takana. Politiikan keväästä ei vauhtia puutu – toivon hyvää kevättä myös lukijoille.

Jari Ronkainen
Kansanedustaja

Lahti ja samalla koko maakunta on valokeilassa Euroopan ympäristöpääkaupunki -statuksen vuoksi. Teemavuosi sai asiaan kuuluvan lähtölaukauksen, kun maakuntavaltuusto esitti vaihemaakuntakaavassa uuden jätteidenkäsittelyalueen perustamista Hollolaan.

Jätteidenkäsittelyalueen pitäisi pystyä vastaamaan maakunnan jäteliikenteen tarpeisiin. Tilanne alkaa olla kriittinen, sillä nykyisiltä jätteidenkäsittelyalueilta on loppumassa tila. Jätteidenkäsittelyn kanssa kipuillaan paikallisesti, kun samaan aikaan maakuntaa mainostetaan ympäristöratkaisujen osalta eurooppalaisena edelläkävijänä.

Maakuntavaltuuston päätöksen jälkeen vastuu jätteidenkäsittelyalueen etenemisestä on siirtynyt hollolalaisille. Maakuntatasolla julkista keskustelua aiheesta on käyty valitettavan niukasti. Valmisteluprosessin aikana kuntatason kannanottoja on saanut lukea toimielinten pöytäkirjoista, joista on selvinnyt, että jätteidenkäsittelyyn oman kunnan alueella ei juuri löydy mielenkiintoa. Jätteidenkäsittelyaluetta sekä mahdollisesti syntyviä työpaikkoja on tarjottu jopa naapurikuntiin. Asiakirjoja ja uutisia lukiessa jää helposti vaikutelma, että muualla maakunnassa vallitsee tyytyväisyys, kun jätteidenkäsittelyalue ei tule omalle takapihalle. Paikallisen päätöksenteon haasteet korostuvat kokonaisuuksissa, jossa pohditaan myös maakunnan hyötyjä. Maakunnan etuja voi olla vaikea hahmottaa. On kuitenkin pystyttävä arvioimaan päätöksen vaikutuksia niin paikallisesti kuin maakunnallisesti.

Myös Hollolan valtuusto unohti maakunnan tavoitteet käsitellessään kunnan strategista yleiskaavaa. Seudullisen jätteidenkäsittelyn selvitysalueelle olisikin haluttu kartoittaa mahdollisuutta sijoittaa myös muuta elinkeinotoimintaa. Alueen valjastaminen muuhun elinkeinotoimintaan kuulostaa erikoiselta, koska alue on tällä hetkellä luontoaluetta ja täysin yksityisen omistuksessa. Ehdotus kuitenkin kertoo, kuinka vaikeaa keskustelu on pelkästä jätteidenkäsittelyalueesta. Puheenvuorot ohjautuvat herkästi työpaikkoihin ja korkean teknologian yritystoimintaan. Keskustelu jätteiden käsittelyn aiheuttamista ongelmista jää taka-alalle. Osa päättäjistä ei halua edes puhua jäteistä, vaan ainoastaan luoda mielikuvaa kierrätyspuistosta. Selvää on se, että kuntaan halutaan työpaikkoja. Toistaiseksi epäselväksi kuitenkin jäi, mitä mieltä Hollolan nykyinen valtuusto on jätteidenkäsittelyn selvitysalueesta Salpakankaan vaikutusalueella. Nykyinen valtuusto vahvistaa strategisen yleiskaavan ja vasta tulevat valtuustot tekevät lopullisen päätöksen, tuleeko Hollolaan kierrätyspuistoa vai jatkuuko suunnittelu jossakin muualla.

Oma näkemykseni on, että Hollolan kehätien alue aiheuttaa sijainniltaan jätteiden käsittelylle liikaa haasteita, eivätkä seudullisen kierrätyspuiston tavoitteet tällä sijainnilla täyty. Alue vaatii jo ennen selvitystyön alkamista strategiseen yleiskaavaan kirjauksia, jotka rajoittavat kierrätyspuiston muodostumista. Alueelle haluttaisiin teollisuushalleissa tapahtuvaa toimintaa, eikä sinne haluta loppusijoittaa vaarallisia jätteitä eikä merkittäviä määriä maamassoja. Strategiseen yleiskaavaan lisättävät termit ovat epämääräisiä, mutta tulisivat rajoittamaan alueen toimintaa. Vaaralliset jätteet tultaisiin loppusijoittamaan jatkossakin maakunnan ulkopuolelle. Vielä jää epäselväksi, mitä suurille maamassoille tapahtuu. Alkuperäisessä suunnitelmassa näiden kierrättäminen ja käsittely kattaisi valtaosan kierrätyspuiston jätteiden kokonaismäärästä.

Seudullisen jätteidenkäsittelyalueen sijoittamista Hollolaan tullaan selvittämään, koska maakunnan vaihtoehdot ovat vähissä. Kehätien vaihtoehto olisi toteutuessaan alueista kallein, ja Salpakankaan sijainti tekisi alueen toiminnasta haastavaa. Kun selvityksestä saadaan tuloksia, niin niihin on reagoitava. On myös uskallettava hylätä kehätien alueen hanke, jos seudulliset tarpeet huomioivaa jätteidenkäsittelyaluetta ei ole mahdollista toteuttaa.

Maakuntavaltuutettu
Kunnanvaltuutettu
Kuntavaaliehdokas (PS)
Aki Markkola
Hollola

TIEDOTE 13.4.2021

Kansanedustaja Jari Ronkainen (ps) Puolustusvoimien koronatautitilanteesta: ”Hallituksen pitäisi reagoida heti”

Eri varuskunnista on tullut kiihtyvällä tahdilla tietoja joukkoaltistumisista ja -sairastumisista. Ylen eilisen uutisen mukaan Kainuun prikaatin koronaryppään hoidosta on tehty jopa tutkintapyyntö poliisille. Perussuomalainen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen vaatii hallitusta tarttumaan asiaan kiireellä.

– Koronaepidemia on päässyt pahenemaan varuskunnissa. Varusmiehet ovat valtion leivissä ja heidän turvallisuutensa palveluksessa tulisi ensisijaisesti varmistaa. Hallituksen pitäisi reagoida tilanteeseen heti, Ronkainen perustelee.

Ronkainen esitti kuukausi sitten Puolustusvoimien ottamista rokotusten kärkilinjaan. Sittemmin hallitus on päättänyt n. 34 000 rokoteannoksen luovuttamisesta koronasta pahiten kärsiville EU-maille.

– Varusmiehiä on noin 22 000 ja Puolustusvoimien henkilökuntaa noin 12 000. Hallitus luopui juuri siitä määrästä rokotteita, jolla koko palveleva väki olisi saatu rokotettua. Periaatteen pitäisi olla se, että ensin rokotteet kotimaahan ja sitten vasta muille, jos jää, Ronkainen kertoo.

Perussuomalaiset ovat esittäneet rokotusjärjestyksen muuttamista ammatin tai tehtävän perusteella. Esimerkiksi hallitusvaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra (ps) esitti viime viikolla, että kenttätyössä olevat poliisit pitäisi pystyä rokottamaan heti.

– Riskiryhmien ja hoitohenkilökunnan jälkeen rokote tulisi mahdollistaa yhteiskunnan turvallisuudesta vastaavalle henkilöstölle. Poliisin ja Puolustusvoimien lisäksi esimerkiksi pelastusala ja rajaviranomaiset tulisi saada nopeutetusti rokotusten piiriin, Ronkainen sanoo.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Jari Ronkainen, p: 09 432 3141, jari.ronkainen@eduskunta.fi

”Koskelassa tapahtuneen henkirikoksen 16-vuotias uhri joutui kiusatuksi koko peruskoulun ajan. Yläkoulussa kiusaaminen paheni… Kiusaamista, joka oli nimittelyä, haukkumista ja härnäämistä sekä tönimistä. Haukkuja tuli silmälaseista ja ulkonäöstä, kaikesta mahdollisesta.” (IS 29.1.21)

”Pojat olivat tarttuneet tyttöön kiinni ja kaataneet hänet. Toinen pojista oli lyönyt tyttöä kasvoihin ja sylkenyt hänen päälleen. Tytöltä oli lohjennut hammas.” (Kivimaan koulu, ESS 18.3.21)

”15-vuotias kuristi 13-vuotiaita hirttosilmukalla ja kyynärotteella… Toista poikaa hän oli kuristanut kurkusta, nostanut kaulasta kiinni pitäen seinälle ja työntänyt pään wc-pönttöön… Väkivallan käyttö oli ollut jatkuvaa, toisen pojan kohdalla lähes päivittäistä.” (Koulu Päijät-Hämeessä, ESS 17.3.21)

Edellä olevat lainaukset ovat eri medialähteistä. Yhtä näistä koulun rehtori kommentoi, että ”kaikissa kouluissa on koulukiusaamista”. Toisessa uhrin vanhemmalle oli esitetty toivomus, ettei rikosilmoitusta tehtäisi. Miksi suhtautuminen on tämä? Kyseisissä tapauksissa kaikki tekijät ovat olleet alaikäisiä. Kiusaamisympäristönä on ollut myös koulu. Nämä tapahtumat eivät ole kiusaamista. Kiusaaminen on liian lievä sana. Nämä ovat väkivaltaa, henkistä ja fyysistä pahoinpitelyä.

Onko olemassa joku ikäraja tai paikkakriteeri, milloin sama teko luokitellaan kiusaamiseksi ja milloin se on pahoinpitely? Kuvittele, jos nämä samat uutiset olisivat tapahtuneet työpaikalla, kotona, parisuhteessa tai muuten täysi-ikäisten keskuudessa, olisiko se kiusaamista? Jokainen pahoinpitely on väärin ja siihen pitää puuttua heti. Hyssyttelemällä, silmät sulkemalla, selän käännöllä näitä asioita ei saada pois, vaan päinvastoin hiljainen hyväksyntä ruokkii toimimaan vielä raaemmin. Aikuisten maailmassa nämä kaikki edellä mainitut tapaukset luokiteltaisiin ehdottomasti pahoinpitelyksi ja toimenpiteet sekä rangaistukset olisivat myös sen mukaisia.

Pia Salo
Hollola

Osallistuin OAJ:n alueyhdistysten järjestämään oppivelvollisuusseminaariin 25.2., jossa oli asiantuntijaedustajat OAJ:stä, Kuntaliitosta ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Aiheena oli ensi syksynä voimaan tuleva laajennettu oppivelvollisuus. Seminaarin anti oli hyvä. Kiitän, että sain kutsuttuna osallistua näin kuntapäättäjän roolissa.

Olen toiminut itsekin ammatillisessa koulutuksessa seitsemän vuotta opettajana ja ryhmänohjaajana. Olen nähnyt, mitä se oli jo ennen suuria säästötoimenpiteitä, ennen laajaa koulutusalojen lakkauttamista ja opettajien irtisanomista. Viime talvena ennen koronaa kiersin kuntapäättäjän roolissa kaikki Hollolan koulut (pl. Kankaan koulu) ja 3 päiväkotia, nähdäkseni, mitä koulun arki Hollolassa on. Sain kuvan, että kouluilla on hyvä meininki ja pöhinä.

Ja nyt seminaarin esitysten, kysymysten ja kommenttien myötä jäin oikeastaan haukkomaan henkeäni tästä nykytilanteesta. Samaan aikaan, kun opetushenkilöstö taistelee koronaa vastaan, joutuvat he kantamaan huolta oppilaiden opiskelujen etenemisestä tai keskeytymisestä, poissaoloista, oppituntien järjestämisestä, kokeiden arvioimisesta, yhteydenpidosta vanhempiin, uudistuneista opetussuunnitelmista ja ammatillisista tutkinnoista, yksilöllisen oppimispolun toteuttamisesta, luokan työrauhasta, joustavasta hausta, oppilaan ohjaamisesta jatko-opintoihin, oppivelvollisuuden pitenemiseen liittyvistä kysymyksistä ja keskeneräisyydestä, lastensuojelusta, etäopetukseen siirtyminen ja valmistelu hetkessä… Niin, ja opettamisesta. Lista on aivan mieletön. Ja silti, nämä ammattilaiset jaksavat jatkaa. Päivät ovat pitkiä. Vastuu on valtava. Kysymys vain kuuluu, että kuinka kauan he jaksavat? Palkankorotus ei tuo ratkaisua tähän, se ei vähennä työmäärää.

Seminaarissa esitettiin huoli siitä, että oppivelvollisuuden pidentäminen on otettu keskeneräisenä käyttöön. Kuntaliitto oli antanut lausunnon 01/2020, jonka mukaan valmistelutyöt ja siirtymät tarvitsevat pidemmän ajan ja uudistus olisi pitänyt ottaa käyttöön vasta 2022. Opetushenkilöstöä on irtisanottu, ryhmäkokoja on suurennettu. Jo nyt on se tilanne, että yksi ammatillinen opettaja vastaa neljästä ryhmästä ja samalla sijaistaa o.t.o. kollegaa. Ensi syksynä opiskelijamäärät lisääntyvät, mutta lisääntyykö opettajien määrä?

Valtio on luvannut kustantaa kaikki oppivelvollisuuden pidentämisen ylimääräiset kulut 100%. Seminaarissa esitettiin aiheellisesti huolta myös siitä, että koulutuksen todelliset kustannukset, on aliarvioitu. Kuntien rahoitusosuus valtion kassaan on asukasmäärän mukaan arvio 268€/asukas, josta kustannetaan koko Suomen 2. asteen koulutus. Samaan aikaan väestö vähenee ja vanhenee, verotulot pienenevät, valtionosuusrahoitus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen pienenevät. Kuntien on alettava sopeuttamaan talouttaan. Tässä kohtaa tulee miettiä, mistä sopeutetaan?

Mitä tapahtuu, jos meidän kansankynttilät palavat loppuun?

Pia Salo
Hollolan kunnanvaltuutettu (ps)
Hyvinvointivaliokunnan varapj.
Kuntavaaliehdokas

Nyt on jätetty kuntavaaliehdokaslistat ja ehdokkaita on ennätysmäärä, 39. Vaalit siirtyvät kesäkuulle joten vielä on mahdollista tulla mukaan! Ehdokasgalleriassa voit tutustua ehdokkaisiin.

Hollolan perussuomalaiset järjestäytyivät ja etänä pidetyssä kokouksessa valittiin syyskokouksessa valitun puheenjohtaja Marko Mikkolan lisäksi hallitukseen seuraavat henkilöt: Aki Markkola 1. vpj, Seppo Rantanen 2. vpj, Tero Silkosuo sihteeri, Pia Salo taloudenhoitaja sekä Arttu Kärki hallituksen jäsen.

Samalla julkaistiin lisää kuntavaaliehdokkaita: Hannu Siljander yrittäjä, Sakari Marttila eläkeläinen, Leea Jokinen HR-asiantuntija, tradenomi, Vesa Aholainen yrittäjä, Christa Asikainen lähihoitaja, Pasi Salmijärvi yrittäjä, autonkuljettaja sekä Tommi Naakka eläkeläinen.

Olipas hienoa huomata, että tänään maanantaina 7.12. kunnanvaltuuston kokouksessa ryhmäpuheenvuoroissa oli nostettu samoja asioita esille, mitä meidän valtuustoryhmämme on nostanut säännöllisesti esiin valtuustonkokouksissa ja seminaareissakin jo kesäkuusta 2019 lähtien, mm. Hollolan hyvät puolet, elinvoimaan panostaminen ja lisääminen, positiivinen, vahva markkinointi, toisen asteen pakollisuus, kylien olemassaolon tärkeys, varsinkin näin koronan aikana.

Kesäkuussa 2019 valtuustoryhmämme puhe alkoi seuraavin sanoin:

”Kun saimme ryhmäämme tehtäväksi miettiä talouden tasapainottamiseen liittyviä keinoja, emme lähteneet liikkeelle siitä, mitä pitää karsia, mistä pitää säästää, lopettaa. Sen sijaan lähdimme mindmapin avulla liikkeelle, mitä hyvää meillä Hollolassa jo on, ja miten voimme niitä hyödyntää miettiessämme talouden tasapainotusta.”

Ja otteita siitä peilaten kuntastrategiaan:

”Työn Hollola:

Panostamalla elinvoimaisuuteen ja markkinoimalla kuntamme vahvoja vetovoimatekijöitä, tuo se kuntaamme työssä käyviä asukkaita, jolloin suhteessa asukasmäärään työllisyysaste ja verotulot nousevat ja vastaavasti työttömyysprosentti ja työllisyysmenot laskevat entisestään.

Tekemisen Hollola:

Hollolassa on aktiiviset ja elinvoimaiset kylät. Seura- ja yhdistystoiminta on aktiivista. Se, mitä ei osata vielä hyödyntää riittävällä teholla, on Messilän markkinointi ja KV-tason ampumaurheilukeskus Hälvälässä. Tähän alueeseen panostaminen ja markkinointi tekemisen Hollolan kohdalla tuo tulevaisuudessakin lisää harrastajia, turisteja, medianäkyvyyttä ja vaikuttaa positiivisesti myös hiihtourheiluun.

Asumisen Hollola:

Kylien elinvoimaisuuden säilyttäminen on tärkeä myös koko Hollolan elinvoimaisuudelle. Kyliä ei saa näivettää. Erilaisia asumismuotoja tulee miettiä uudelleen. Asumisoikeusrivitalot suurella pihalla kylän palvelujen läheisyydessä.

Vielä kuntastrategian Asumisen Hollola kohdasta: ”Hyödynnämme Hollolan vetovoimatekijöitä aktiivisesti markkinoinnissa ja viestinnässä asukasluvun kasvattamiseksi. Tuomme Hollolaa positiivisesti esille aktiivisessa viestinnässä ja markkinoinnissa. Kehitämme asuinalueita ja markkinoimme niitä aktiivisesti.”

Palvelujen Hollola:

Työn, tekemisen ja asumisen Hollola yhdessä auttavat tämän kohdan toteutumisessa. Muuten tämä onkin varsin haastava kohta, koska ei ole olemassa mittareita sanan ”parhaat” mittaamiseen. Ihminen hakeutuu sellaiselle alueelle, minkä kokee itselle ja perheellensä sopivaksi. Siinä, missä toinen kokee saavuttavansa nämä asiat kuntakeskuksessa, toinen kokee saavansa ne asumalla kylässä. Kuntakeskuksen seniorikeskus, sosiaali- ja terveyskeskus ja yhteisöllinen kirjasto ovat positiivisesti vaikuttavia yksiköitä palvelujen tuottamiseen.

Ennaltaehkäisevä työ, johon kuntakin jo panostaa lapsiperheet keskiössä, tulee edullisemmaksi kuin vahinkojen ja traumojen korjaaminen. Hollolassa useat perheet ovat valinneet asuinalueekseen kyläkoulun läheisen paikan. Juuri lapsiperheiden tarvitsemat palvelut pitää kylät elinvoimaisina ja siitä hyötyvät muutkin kyläläiset. Väestön rakenteella, perheiden lapsiluvulla, on merkitystä tulevaisuuden kuntalaiseen ja palveluihin. Millä ratkaisuilla saadaan myös kyläkoulut pidettyä elinvoimaisina tulevaisuudessakin?

Pitäisi ottaa vakavaan harkintaan, kun Salpakankaan koulujen oppilasmäärät tulevaisuudessa mahdollisesti laskee ja luokkatilaa vapautuu, oman lukion palauttaminen kuntaan. Uuden hallituksen kaavailema pakollinen toisen asteen koulutus tuo paineita tähän ja jotenkinhan kunnan on siihen vastattava.

Miten nämä em. toimet vaikuttavat kunnan talouden tasapainottamiseen? Ne eivät vaadi välttämättä suuria rahallisia panostuksia, vaan aikaa tulla toteutetuksi. Kunnan markkinointi on tärkeä elinvoimainvestointi, johon pitää panostaa positiivisen kuvan luomiseen Hollolan pitovoimasta: asua, yrittää, tulla ja jäädä tänne. Elää täällä.

Mieti, miksi SINÄ asut juuri Hollolassa?

Alkuperäisen ryhmäpuheen kirjoitti ja tähän referoi

Pia Salo
kunnanvaltuutettu, valtuustoryhmän sihteeri

TIEDOTE 6.11.2020

Julkaisuvapaa

Edustaja Jari Ronkainen (ps) hallituksen esityksestä vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseksi: ”Jää tussahdukseksi”

Hallitus antoi eilen esityksensä vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseksi. Esitys perustuu kansalaisaloitteeseen, jossa vaadittiin poistamaan vakuutuslääkäreiltä ”mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja”. Lakialoitteen asiassa tehnyt perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen arvostelee esitystä siitä, että se ei tule vaikuttamaan alalla vallitsevaan käytäntöön.

– Esitystä on odotettu kuin kuuta nousevaa, mutta valitettavasti se ei puutu millään tavalla vakuutusyhtiöiden valtaan kävellä hoitavan lääkärin lausunnon yli. Omassa lakialoitteessani esitin käänteistä todistustaakkaa, jossa vakuutusyhtiön tulee pystyä osoittamaan potilaan jäljellä oleva työkyky. Nyt potilas joutuu todistelemaan omaa työkyvyttömyyttään. Tätä ei hallituksen esitys muuta ja siten koko korjausyritys jää tussahdukseksi, Ronkainen arvelee.

Sekä kansalaisaloitteessa että Ronkaisen lakialoitteessa vaadittiin lisäksi vakuutuslääkäreille samaa velvollisuutta allekirjoittaa laatimansa asiakirjat ”kunnian ja omantunnon kautta” kuin terveydenhuollon lääkäreilläkin. Hallituksen esityksessä kuitenkin ehdotetaan, että vakuutuslääkäri vahvistaa tekemänsä arvion lausumalla ”käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta”.

– Ihmetystä herättää, että sana ”kunnia” on pudonnut hallituksen valmistelussa kokonaan pois. Lausuma tulee muutenkin jäämään vain leimasimeen kaiverretuksi tekstiksi, sillä esityksessäkin mainitaan, että lakimuutos ei vaikuttaisi vakuutuslääkärin oikeudellisiin velvollisuuksiin eikä virkavastuuseen, Ronkainen perustelee.

Yksi vakuutusjärjestelmän epäkohdista on vuosikausiksi, jopa kymmeneksi vuodeksi venyvät valitus- ja käsittelyajat. Tähän hallituksen esityksessä ei puututa lainkaan.

– Esityksessäkin mainitaan, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Kukaan ei voi perustella, että kymmenen vuoden käsittelyajat olisivat millään muotoa kohtuullisia. Esityksessä olisi pitänyt olla konkreettisia toimia käsittelyaikojen venymisen estämiseksi, esimerkiksi sanktioita yhtiöille, Ronkainen esittää.

Lisätietoja:

Kansanedustaja Jari Ronkainen, p: 09 432 3141, jari.ronkainen@eduskunta.fi

Sää oli varsin sateinen, mutta se ei estänyt kuntalaisia tulemasta teltalle herkuttelemaan makkaralla. Kuntavaalikutsunnoissa pääsi keskustelemaan myös kansanedustajien kanssa, joita paikalla oli Jari Ronkainen, Lulu Ranne ja Rami Lehto.

Kunnanvaltuutetuista mukana olivat Pia Salo ja Seppo Rantanen. Lisäksi paikalla oli varavaltuutettuja, yhdistyksen hallitus ja Hämeen piirin hallituksen edustajia.

Torilla saimme lisää kunnallisvaaliehdokkaita, joita jo siis tähän mennessä on nimetty 20! Oli oikein mukavan rento tapahtuma.

TIEDOTE 6.8.2020

Julkaisuvapaa

Hollolan perussuomalaiset nimesi ensimmäiset 20 kuntavaaliehdokasta

Hollolan perussuomalaisten hallitus kokoontui keskiviikkona 5.8.2020. Asialistalla oli mm. ensimmäisten kuntavaaliehdokkaiden nimeäminen. Nimiä kertyi kaiken kaikkiaan 20, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena ottaen huomioon sen, että ehdokaslistojen jättämiseen on aikaa vielä yli puoli vuotta.

Nimetyt henkilöt ovat eläkeläinen Kari Aaltonen, autonkuljettaja Teljo Intonen, taksinkuljettaja Marko Jokiranta, asentaja Timo Kurkela, lähihoitaja Arttu Kärki, geronomi Katja Kärki, opistoupseeri evp, yrittäjä Yrjö Lepola, sairaanhoitaja Aki Markkola, agrologi ja yrittäjä Ilpo Markkola, yrittäjä Marko Mikkola, ensihoitaja Petri Puttonen, LVI-putkiasentaja Seppo Rantanen, kansanedustaja Jari Ronkainen, klinikkaeläinhoitaja ja opettaja Pia Salo, taksinkuljettaja Tero Silkosuo, biologian ja maantiedon opettaja, FL Juhani Sirkiä, CNC-koneistaja ja autosähköasentaja Esa Torkkel, eläkeläinen Kari Vetri, myyjä Erkki Viljanen ja sairaanhoitaja Mira Viljanen.

Vaaliasiamies Jari Ronkainen näkee puolueen tilanteen Hollolassa loistavana ja uskoo, että ehdokasmäärä tulee vielä nousemaan: ”Viime vaaleissa ehdokkaita oli vain muutama enemmän kuin mitä meillä on nyt jo tässä vaiheessa.”

Vaalipäällikkö Marko Mikkolan mukaan koronavuosi on hidastanut ehdokkaiden hankintaa: ”Ehdokashankintaa ei olla tähän asti päästy tekemään kentällä koronavirustilanteen vuoksi. Työ on vasta alkamassa.”

Lopullinen ehdokasmäärä varmistuu ensi vuonna helmikuun lopussa.

Lisätietoja:

Marko Mikkola, Hollolan perussuomalaisten puheenjohtaja ja vaalipäällikkö, p: 0500 862 968

Jari Ronkainen, kansanedustaja ja vaaliasiamies, p: 050 5132240

Eteenpäin mennään!

Tämäpäs on ollutkin varsin erikoinen kevät päätöksenteon ja kokousten suhteen. Perinteinen kokousmalli ”istutaan puvut päällä ryhdikkäänä saman pöydän ääressä kahvia juoden” on saanut haastajan.

Kuinka moni tunnistaa ja tunnustaa, että kokousten siirryttyä sähköiselle alustalle, etäkokouksiksi, on puku vaihtunut verkkareihin? Korkokengät villasukkiin? Tyylikäs pikkutakki tai paita kauhtuneeseen, mutta mukavaan kotipaitaan? Kahvi virvoitusjuomaan? Tosin videokokouksiin on joutunut yläosan suhteen vielä panostamaan… Asiat on kuitenkin saatu hoidettua ja päätettyä. Eteenpäin mennään.

sdr

Kevättervehdys sinulle Hollolan PS-jäsen puheenjohtaja Marko Mikkolalta:

En kirjoittele sen kummemmin tämän hetken tilanteesta maailmalla, sitä tulee joka tuutista tarpeeksi, mutta hyvä niin.

Valitettavasti suunniteltu Peruspilkki jouduttiin peruuttamaan huonon jäätilanteen vuoksi. Tilalle suunniteltu Kuntavaali-kutsunnat, kuten myös kevätkokous, jouduttiin siirtämään myöhempään ajankohtaan. Eli, kun aika on, niin järjestämme Kuntavaali-kutsunnat ja syksyllä pdämme kevät- ja syyskokouksen samalla kertaa.

Mietteitä politiikan taistelukentältä kansanedustaja, Hollolan valtuustoryhmän puheenjohtaja, PHHYKY hallituksen jäsen Jari Ronkaiselta:

Kuluva vuosi on ollut varsin poikkeuksellinen. Koronaviruspandemian vuoksi elämme Suomen historian vaikeinta aikaa sitten sotiemme. Yrityksiä tulee kaatumaan, ihmisiä on lomautettu ja irtisanomisiakin joudutaan tekemään. On selvää, että niin koko maassa kuin kuntatasollakin olemme taloudellisten haasteiden edessä. Vakavin paikka on kuitenkin tartunnan saaneilla, jotka pahimmillaan joutuvat kamppailemaan henkensä edestä.

Päijät-Hämeen ja Hollolan epidemia on vielä maltillinen muuhun maahan ja etenkin maailmaan suhteutettuna. Päijät-Hämeessä laboratoriovarmistettuja tapauksia on 62, joista Hollolassa 7. Tilanne saattaa ottaa käänteen vielä huonompaan suuntaan, sillä keskiviikkona hallitus teki merkittävän ratkaisun purkaa Uudenmaan eristystoimenpiteet.

Päätöstä perusteltiin sillä, että välttämättömyysvaade ei enää täyty. Kuitenkaan perustuslakivaliokunnan mielipidettä asiaan ei edes kysytty. Rajojen kiinnipitämiselle olisi todennäköisesti löytynyt, jos ei enää samat perusteet, niin uudet perusteet. Uudellamaalla on kuitenkin vielä selkeä tautikeskittymä.

Tiedetään, että niin Hollolassa kuin Päijät-Hämeen muissakin kunnissa on runsaasti mökkiläisiä Uudeltamaalta. Rajojen avaamisella saatetaan antaa sellainen viesti, että vaara on ohi ja ihmiset lähtevät mökeilleen. Pelkkä mökillä oleminen ei vielä sairastuta ketään, mutta esim. kaupassa tai huoltoasemalla käynti, mökkinaapureiden tapaaminen ja kaikkinainen muu liikkuminen altistaa tartunnoille. Mökille tietenkin lähdetään oireettomana, mutta sairaus voi puhjeta vasta perillä.

Päijät-Hämeessä tehohoitopaikkoja on n. 30, joista koronapotilailla aktiivikäytössä on tällä hetkellä 4. Lisäksi tehohoitoa tarvitsevia potilaita on muitakin. Kapasiteetti vaikuttaa tällä hetkellä riittävän, mutta se on laskettu olemassa olevalle väestöpohjalle. Jos väkiluku lisääntyisi väliaikaisesti suurella määrällä uudenmaalaisia mökkeilijöitä, niin vaarana on, että tehohoitopaikkoja tulee puuttumaan. Pahin skenaario olisi se, että lääkärit joutuisivat tekemään valintoja hoidettavien välillä. Tehohoidon pitää olla kaikkien sitä tarvitsevien ulottuvilla.

On päivänselvää, että poliittinen päätöksentekokyky tulee säilyä olosuhteista huolimatta. Toisarvoisia asioita jätetään viemättä eteenpäin, mutta on tiettyjä asioita, joita on pakko edistää kriisiaikoinakin. Isojen kokoontumisten välttäminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Koronapandemian myötä etäkokoukset ovatkin tulleet monille poliitikoille tutuiksi. Etäkokoukset antavatkin mahdollisuuden päätöksenteon toteuttamiselle ilman fyysistä lähellä oloa

Hollolan kunnanhallitus on etäkokouksia jo pitänytkin, mutta ainutkertaista sinänsä, tullaan meillä tulevana maanantaina kokeilemaan myös, miten kunnanvaltuuston kokous onnistuu etänä. Omat haasteensa on tässäkin, sillä 43 valtuutetun lisäksi vielä virkamiehet tähän päälle luettuna, tulee linjoilla olemaan yli 50 yhtäaikaista osallistujaa. Näin suuren mittakaavan kokouksia Hollolassa ei aiemmin ole kokonaan sähköisenä järjestetty. Vaikka ajat tuovat haasteita, niin päätöksenteko kotikunnassa vielä rullaa ja välttämättömät päätökset saadaan tehtyä.

Samalla on syytä pitää muistissa, että koko ajan edetään kohti ensi vuoden keväänä järjestettäviä kuntavaaleja.

Koronapandemia on haaste puolueille, sillä vaalityötä tehtäisiin normaalioloissa jo nyt. Myös kuntalaisia varmasti kiinnostaa miten tulevaisuuden Hollolaa rakennetaan. Edessä on kriisin myötä poikkeuksellisen haasteelliset ajat ja puolueiden tehtävänä on vastata tuohon haasteeseen. Täytyy vain toivoa, että syksyyn mennessä tilanne olisi siinä määrin parantunut, että vaalityöt pääsevät alkamaan ja pääsisimme kentälle äänestäjiä tapaamaan. Tämä on kuitenkin vielä toissijaista rajoitusten ollessa voimassa.

Lopuksi toivottaisin kaikille voimia ja jaksamista koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Tukekaamme toinen toistamme tänä vaikeana aikana ja pidetään toisistamme huolta, kuitenkin henkisesti olematta liian läheisessä fyysisessä kontaktissa. Koronavirus tarvitsee levitäkseen uuden tartuntapinnan, muutoin se kuolee pois. Toivottavasti kukaan ei enää kuvittele, että kyseessä olisi vakavuudeltaan normaalin kausiflunssan kaltainen tauti, vaan puhutaan erittäin vaarallisesta virusepidemiasta.

Terveisin Jari Ronkainen

sdr

sdr

Hollolan perussuomalaiset vierailulla Hollolan Virikkeessä. Virike tarjoaa Päijät-Hämäläisille nuorille mielenkiintoisia harrastusmahdollisuuksia, myös niille nuorille joiden perheet eivät pysty niitä taloudellisista syistä tarjoamaan.

Hollolan perussuomalaiset vietti syksyllä 2019 10-vuotisjuhlia ja lahjoiksi saadut varat päätettiin lahjoittaa paikalliseen nuorisotoimintaan. Siispä lahjaksi saadut varat + 100 % omia varoja lisää lahjoitettiin Hollolan Virikkeelle.

Vierailulla oli mukana Hollolan perussuomalaisten puheenjohtaja Marko Mikkola, kansanedustaja Jari Ronkainen, taloudenhoitaja Pia Salo, sihteeri Tero Silkosuo sekä tiedottaja Markku Jäntti.

Tervehdyksemme vastaanottivat perustajat Heimo Hälikkä ja Sami Toivanen sekä valvoja Timo Uotila.

Lisätietoja Hollolan Virikkeen toiminnasta osoitteessa www. https://hollolanvirike.fi/

26.10.2014

MIRA TIIRIKAINEN JATKAA HOLLOLAN PERUSSUOMALAISTEN JOHDOSSA

Sääntömääräisen syyskokouksensa pitäneet Hollolan perussuomalaiset valitsivat yksimielisesti nykyisen puheenjohtajansa, Mira Tiirikaisen, johtamaan paikallisyhdistystä myös ensi vuonna. Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Sakari Sormunen, Veli-Matti Tanhuva, Ossi Auvinen, Marko Jokiranta, Jari Salminen ja Jukka Tiirikainen.

Henkilövalintojen lisäksi suunniteltiin ensi vuoden toimintaa. Hollolan perussuomalaiset valmistautuvat ensi kevään eduskuntavaaleihin kahden ehdokkaan voimin. Ehdolla ovat sekä istuva kansanedustaja Anne Louhelainen että Perussuomalaiset Hämeen piirin puheenjohtaja Jari Ronkainen. –vaalityötä tehdään kummankin ehdokkaan eteen tasapuolisesti, sanoo puheenjohtaja Tiirikainen. Meillä on harvinainen, ja myös realistinen, mahdollisuus saada kaksi perussuomalaista kansanedustajaa Hollolaan, kunhan kaikki menee nappiin, hän laskeskelee.

30.9.2014

Hollola säilytti itsenäisyyden äänin 27 – 16

Hollolan kunnanvaltuustossa äänestettiin 29.9.2014 liittymisestä kuuden kunnan (Kärkölä, Hämeenkoski, Hollola, Lahti, Nastola, Iitti) liitokseen. Hollola antoi selvitysmiesten esitykselle rukkaset reilulla enemmistöllä 27 – 16 ja jatkaa itsenäisenä kuntana.

Selvityskunnista Kärkölä, Hämeenkoski, Lahti ja Nastola äänestivät liitoksen puolesta. Iitti vastusti liitosta niukalla enemmistöllä.

Hollolan valtuustosalin yleisölehteri oli täynnä kuntalaisia ja osalle jouduttiin hakemaan istuimia lisää. Kun valtuuston puheenjohtaja julisti äänestystuloksen, puhkesi lehteriyleisö raikuviin aplodeihin.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä luonnollisestikin vastusti liitosta.

(lisää…)